Ruotsissa kysyntää Suomen pelastusosaamiselle

Pohjois-Savon pelastuslaitos ja vielä tällä hetkellä Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus ovat antaneet oman panoksensa monikansallisessa operaatiossa Ruotsin metsäpalojen saamiseksi hallintaan. Savolaisten osallistuminen ylitti peräti kuninkaallisen julkisuuskynnyksen, kun palomiehet pääsivät yhteiskuvaan heitä kiittäneiden kruununprinsessa Victorian ja hänen puolisonsa prinssi Danielin kanssa.

Kuusi henkeä Pohjois-Savosta ja kaikkiaan noin 30 pohjoisesta Suomesta lähti auttamaan länsinaapuria sammutustöissä viime perjantaina. Pelastusjoukkueen tueksi matkasi Kriisinhallintakeskuksen ryhmä vastaamaan ruokahuollosta ja muusta logistiikasta. Suomen apua viivästyttivät Pyhärannassa ja Lapissa riehuneet maastopalot, jotka sitoivat joukkoja ja kalustoa. Kun omat tulipesäkkeet oli sammutettu, vastattiin naapurin avunpyyntöön viipymättä.

Jo ennen suomalaisten tuloa Ruotsi oli vastaanottanut apua 140 puolalaiselta ja 60 ranskalaiselta palomieheltä. Vettä kylväviä lentokoneita oli tullut Ranskasta, Italiasta ja Portugalista.

Ruotsissa on virinnyt laaja kriittinen keskustelu pelastustoimen valmiudesta ja huonosta varautumisesta. Historiallisen tuhoisissa paloissa on tuhoutunut jo ainakin 250 neliökilometriä metsää. Maasto liekehti alkuviikosta vielä muun muassa Jämtlannissa ja Taalainmaalla. Ilman kansainvälistä apua katastrofi olisi voinut saada pahimmillaan moninkertaiset mittasuhteet.

Ruotsissa on herännyt kysymys, miksi tuhot ovat olleet niin paljon laajemmat kuin Suomessa, jossa luonnonolosuhteet ovat pitkälti samankaltaiset. Länsinaapurin palojen kaikkia syitä tuskin saadaan kattavasti selville. Tyypillisesti salaman tai ihmisen aiheuttama kipinä roihahtaa rutikuivassa maastossa.

Yksi vaikuttava ero löytyy karttakuvasta. Luonnonvarakeskuksen Luken tutkijan Ilkka Vanha-Majamaan mukaan Ruotsissa metsien yhtenäinen kuviokoko on suurempi kuin Suomessa. Yksityismetsiä on Suomea vähemmän ja metsätieverkosto sen vuoksi harvempi. Suomessa myös järvet ja suot rajaavat puustoalueita pienemmiksi. Taustasyihin ei voi nopeasti tai osin lainkaan vaikuttaa.

Suomessa myös tiheä sopimuspalokuntien verkko täydentää hyvin päätoimisia ammattipalokuntia. Tällaista verkostoakaan ei polkaista hetkessä.

Pohjoissavolaiset pelastusjoukot kertovat, että ruotsalaiset ovat vastaanottaneet heidät silminnähtävällä kiitollisuudella tien varsilla kannustavia kansalaisia myöten (Ilta-Sanomat 31.7.). Ruotsin tapahtumat osoittavat, että EU-yhteistyö toimii jo huomattavan hyvin kriisinhallinnassa. Solidaarisuutta on osoitettava moraalisesta velvollisuudesta, mutta samalla vähän omaa pesääkin ajatellen.

Ilmastonmuutoksen edetessä tämän kesän kaltaisten pitkien kuivien lämpöjaksojen odotetaan yhä lisääntyvän, pitkittyvän ja lämpenevän. Koskaan ei tiedä, milloin laajemman avun tarve iskee omalle kohdalle kaikesta varautumisesta huolimatta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.