Ruuasta ja lääkkeistä ei pitäisi kenenkään tinkiä

Viime torstaina tuli julki alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, jonka huolestuttavin viesti oli se, että jopa joka viides suomalainen eli yli miljoona kansalaista on tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen takia.

Selvitys paljasti myös, että lähes joka kolmas suomalainen on saanut tarvitsemaansa vähemmän terveyskeskuslääkärin palveluja. Lisäksi vähiten koulutetuista vain alle puolet piti elämänlaatuaan hyvänä, mutta korkeammin koulutetuista lähes kaksi kolmannesta.

Tutkimustulokset todistavat ensinnäkin sen, että ennen niin tasa-arvoisena ja laadukkaana pidetty terveydenhoitojärjestelmä on muuttunut irvikuvakseen. Jos yli miljoona suomalaista ei voi käyttää tarvitsemiaan lääkkeitä rahapulan takia tai lääkärille ei ole vara mennä, jotakin on pahasti pielessä. Siinä mielessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voi sanoa vastaavan todelliseen tarpeeseen. Tutkimustulokset antavat hyvän linjalangan sote-uudistuksen jatkamiseen.

Tulokset kertovat karusti myös sen, että puutteenalaisuutta on huolestuttavan paljon, vaikka onkin samalla muistettava, että äärimmäistä köyhyyttä Suomessa on vähän ja Suomea voi yhä ylpeästi kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Sosioekonomiset terveyserot ovat erityisen suuria ja merkityksellisiä miehillä.

Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutus-ylilääkäri Raija Kerätär oli Tesso-lehden haastattelussa maaliskuussa huolissaan erityisesti työttömistä miehistä. Moni heistä ei ota vastaan terveyspalveluja, vaikka heitä siihen kehotettaisiin. Samassa lehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että päähän potkittu ja syrjään työnnetty mies ei jaksa motivoitua terveytensä ylläpitämiseen.

Kehittämispäällikkö ja tutkija Risto Kaikkonen katsoo, että terveydenhuoltojärjestelmän on syytä ottaa erityisen huolenpidon kohteeksi työkyvyn ylläpito sekä hyvinvoinnin edistäminen työttömyyden kohdatessa. Työttömäksi joutuminen on todellinen vaaran paikka, koska silloin ihminen putoaa pois työterveyspalvelujen piiristä.

Terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulosten julkistus osui ajankohtaan, jolloin hallituksen kehysriihessä on juuri päätetty säästöistä ja veronkorotuksista–aikaisempi päätösten lisäksi. Esimerkiksi lääkekorvauksista hallitus on leikannut tähän mennessä jo 139 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan valmisteverojen kiristys, lääkekorvausten alkuomavastuu ja lapsilisien leikkaukset kasvattavat tuloeroja. Toisaalta työtulo- ja perusvähennyksen korotukset pienentävät tuloeroja.

Sosioekonomisten terveyserojen poistamista kuuluu tavoitella jo pelkästään ja ennen kaikkea yleisinhimillisistä syistä, mutta siihen on myös painavia taloudellisia syitä. Työurat eivät pitene, jos vähiten koulutetut ja köyhät sairastavat entiseen malliin ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisin sanoen köyhän hyvinvointi on myös rikkaan etu.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.