Ryhmäkannelaki on neuvotteluase

Yhdeksän kuukautta voimassa ollut ryhmäkannelaki on toiminut tehokkaana pelotteena elinkeinoharjoittajiin päin, kun Kuluttajavirasto on käynyt heidän kanssaan neuvotteluja kiperistä kuluttajan suojaan liittyvistä kysymyksistä (Savon Sanomat 2.7.). Vaikka lain voimassaoloaikana ei ole nostettu yhtään kannetta, Kuluttajavirasto pitää lakia juuri sen pelotusvoiman vuoksi hyvänä.

Elinkeinoelämä vastusti ryhmäkannelakia, kun sitä vasta pohdittiin sekä lain varsinaisessa valmisteluvaiheessa. Kanta on pysynyt edelleen samana. Keskuskauppakamari perusteli kielteistä näkemystään syksyllä 2006 sillä, että yrityksille ryhmäkanne on kallis ja pitkällinen prosessi, joka tuo kielteistä julkisuutta. Elinkeinoelämä pelkäsi etukäteen, että lailla "kiusataan" ja "painostetaan" yrityksiä.

Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota ajetaan yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävissä riidoissa useamman kuin yhden henkilön puolesta samaa vastaajaa vastaan. Laki sopii esimerkiksi tapauksiin, jossa yritys on tehnyt useiden kuluttajien kanssa sopimuksen, jossa on kohtuuton ehto. Ryhmäkanteen voi nostaa kuluttaja-asiamies, joka toimii myös ryhmän edustajana.

Elinkeinoelämä on tyytyväinen, että lain valmisteluvaiheessa ryhmäkanteesta rajattiin "pahimmat karikot" lain ulkopuolelle. Sellaisia ovat arvopaperiasiat ja järjestöjen toissijainen kanneoikeus ympäristöasioissa. Toissijainen kanneoikeus olisi mahdollistanut ryhmäkanteen käytön painostustarkoituksessa. Koti- ja ulkomaiset järjestöt olisivat voineet nostaa ryhmäkanteen yritystä tai esimerkiksi rautatien rakentamista vastaan.

Laki ei ole toistaiseksi aiheuttanut ainakaan näkyvää tulehtuneisuutta kuluttajien ja elinkeinoelämän välillä. Kummankin osapuolten intressejä on helppo ymmärtää. Tärkeää on laajasti sisäistää asia niin, että kyse on yksityisten henkilöiden "turvatakuista". On selvää, ettei lainsäätäjän tarkoitus ole kiusata ketään. Elämässä on vain niin, ettei yksittäinen kuluttaja pärjää yksin riita-asioissa suuria yrityksiä vastaan. Se tulisi elinkeinoelämänkin ymmärtää ja hyväksyä.

Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että Suomessa laki on viranomaisaloitteinen. Esimerkiksi Ruotsissa näin ei ole, mutta siitä huolimatta kanteita on nostettu vajaat kymmenen. Laki tuli voimaan vuonna 2003.

Elinkeinoelämä tuntee pääosin vastuunsa, ja juuri siksi suurilta selkkauksilta on vältytty. Kuluttajavirasto on yhdeksän kuukauden aikana käynyt alle kymmenessä tapauksessa neuvotteluja elinkeinoharjoittajan kanssa kiistakysymyksistä. Kuluttajaviraston mukaan neuvotteluratkaisuun on päästy väläyttämällä "ryhmäkannekorttia".

Elinkeinoelämän etujärjestöt ajavat luonnollisesti omiensa asiaa ja etuja. Niiden olisi pidettävä kirkkaana mielessään myös se, että asiakkaille tulee olla rehellinen. Kun yritykset noudattavat lakeja, niin ongelmia ei tule.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.