Sääntelyyn keveyttä

Suomen viestintäpalvelut ja tietotekniikka ovat maailman edistyneimpiä ja edullisimpia. Usein kysytään, miksi digitalisaatio silti etenee meillä hitaasti. Julkinen sektori on oma lukunsa, mutta elinkeinoelämämmekin rämpii keskikastissa.

Kohuttu Uber-palvelu syntyi Yhdysvalloissa. Tuo oman auton jakamiseen perustuva palvelu toimii tavallisten älypuhelinten varassa. Tilausten välittäjän markkina-arvo on jo 20 miljardia euroa. Palvelua varten ei tarvittu t&k-panostuksia eikä valtavia investointeja. Miksi sitä ei luotu Suomessa?

Digitalisaatiolla palvelut paranevat ja tuottavuus kasvaa, koska se muuttaa rakenteita. Asiat tehdään uudella tavalla tai tehdään jopa ihan uusia asioita. Joku kärsii siitä aina. Pankit ovat harvoja digitalisaation menestystarinoitamme. Pankki on muuttunut rakennuksesta verkkosivuksi. Palvelun siirtyessä kassoilta verkkoon satoja toimitiloja tyhjeni ja kymmeniä tuhansia toimihenkilöitä jäi työttömiksi. Moni kärsi, mutta palvelut paranivat ja Suomi sai vahvan pankkijärjestelmän.

Digitalisaatio mylläsi telealan uusiksi 1980-luvulta alkaen. Valtio menetti miljardin markan vuositulot luopuessaan kaukopuhelumonopolista. Tuhansia työpaikkoja loppui ja tuhansia syntyi. Päättäjät kipuilivat, mutta päätöksen välttämättömyyttä ei kiistä enää kukaan.

Digitalisaatio olisi tuottavuusloikka kaikilla toimialoilla. Viehän se työpaikkoja, mutta uusia syntyy tilalle. Kaikille rakennemuutoksille tyypilliseen tapaan ne eivät synny sinne, mistä ne loppuvat. Työtä syntyy sinne, missä uudet palvelut kehitetään. Kokonaisuudessaan esimerkiksi telealan digitalisaatio loi Suomeen enemmän työpaikkoja kuin niitä vei. Voitimme, koska olimme digitalisaation etujoukossa.

Muutosta vastustaa se, joka menettää jotakin. Digitalisaatio voi uhata monopolien ja ammattiryhmien ansaintamalleja. Sen sijaan digitalisaation hyödyn saajat ovat harvoin järjestäytyneet. Päättäjältä vaaditaan ryhtiä. Päätökset eivät saisi jäädä tekemättä siksi, että joku niistä aina kärsii.

On muotia kritisoida sääntelyä. Pikkubyrokratiaa paljon pahempia ovat pykälät, joiden kehikkoon uudet palvelumallit eivät sovi. Pykälät tarkoittavat toki hyvää. Ne voivat parantaa palvelun saatavuutta tai turvallisuutta. Ne suojelevat kuluttajaa, mutta tulevat samalla suojelleeksi vanhaa tapaa toimia estämällä paremmat palvelut. Maailman muuttuessa kuluttajaa suojeleva sääntely kääntyykin ikävästi tämän etua vastaan.

Digitalisaatio ja innovaatiot kukoistavat, jos sääntely on kevyttä. Amerikkalainen sääntelyperinne suosii rakenteita rikkovaa digitalisaatiota, kun taas Euroopan rankka regulaatio torjuu innovaatiot. En ihannoi amerikkalaisuutta, mutta tämä ero on digitalisaatiossa selvästi näkyvä tosiasia.

Suomi ei nouse ilman digitalisaation voimaa. Tekniikkaa meillä on ja luovuutta. Valtiontukia ei tarvita. Digitalisaation tietä tasoittaisi vahva poliittinen johtajuus, joka muuttaisi vanhoja toimintatapoja pönkittävän sääntelyasenteen myönteiseksi ja sallivaksi innovaatioille.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.