Säitä suurempi uhka marjoille tulee ulkomailta

Suonenjoen mansikkakarnevaalit osuvat tavallisesti keskelle pääsadon kypsymisen kiihkeintä vaihetta. Nyt ei niin käynyt. Viikonlopun tapahtuma oli ja meni, mutta Savon kotitalouksissa vasta viritellään pakastimia marjasadon tallettamiseksi talven varalle. Parasta laatua pakastimeen saa juuri pääsadon kypsymisen alla ja pääsadon aikaan eli lähipäivinä. Etelä-Suomessa pakastuskausi on alkanut jo.

Viivästyminen johtuu siitä, että ilmat eivät ole suosineet. On satanut vettä ja on ollut viileää, minkä seurauksena sato on noin viikon keskimääräisestä myöhässä.

Mansikkapelloilla tilanne ei ole kuitenkaan niin murheellinen kuin säiden perusteella voisi kenties kuvitella. Jos kesä tulee tällä viikolla eli ilma lämpenee ja ukkospuuskat eivät hakkaa kypsyviä marjoja maahan, sadosta tulee helposti kohtuullinen. Se merkitsee yli 10 miljoonan kilon mansikkasatoa, jota on tapana kutsua kohtuulliseksi. Hyvä sato eli yli 15 miljoonan kiloa mansikkaa näyttää jäävän tänä vuonna saavuttamatta.

Tuoremarjamarkkinoilla tunnelma on kaiken kaikkiaan melko valoisa. Vain alkukaudella tuontimansikoita ja muitakin marjoja ilmestyy ruokakauppojen hyllyille. Niitä tuodaan Espanjasta, Hollannista, Saksasta, Belgiasta ja Ruotsista. Tosin tuontimarjat joutuvat nopeasti väistymään, kun suomalainen tarttuu mieluimmin kotimaiseen marjarasiaan. Kymmenkunta vuotta vanha ilmiö selittyy pitkälle sillä, että tietoisuus ulkomaisten marjojen mukana kulkeutuneista taudeista on kasvanut.

Suuri hintaero etenkin keväällä aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa kotimaisen marjan viljelijöille. Ulkomaista marjaa myydään kotimaisena.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on jo vuosia suositellut suomalaisia keittämään kaikki ulkomaalaiset pakastemarjat. Keittämisen seurauksena tauteja aiheuttavat bakteerit ja virukset kuolevat. Virusten epäillään pääsevän marjoihin saastuneen kasteluveden välityksellä. Marjoista on saanut alkunsa moni hepatiitti A-viruksen tai noroviruksen aiheuttama epidemia.

Vaikka tuontimarjojen maine kuluttajien mielissä on kyseenalainen, se ei estä suomalaista elintarviketeollisuutta käyttämästä ulkomaalaisia marjoja esimerkiksi marjoja sisältävissä välipaloissa kuten jogurteissa. Marjojen tuonti ulkomailta onkin suomalaiselle marjanviljelylle selvästi säitä suurempi uhka. Esimerkiksi Puolan Hedelmänviljelijäin liitto käyttää tulevien kolmen vuoden aikana nelisen miljoonaa euroa myynninedistämiseen, jonka tavoite on lisätä mustaherukan, mansikan, pensasmustikan ja puutarhavadelman kulutusta (Maaseudun Tulevaisuus 26.6.) Suomessa, Ruotsissa, Itävallassa ja Tshekissä.

Puolan aktivoitumista marjamarkkinoilla selittää se, että Venäjän markkinat ovat tukkeutuneet Ukrainan kriisistä johtuvan pakotepolitiikan seurauksena.

Suomalaiset marjanviljelijät vastaavat haasteeseen. Tunnelikasvatus jatkaa satokautta kummastakin päästä. Pakkasmarja Oy:n ilmoitus luomumansikan kasvavasta vientikysynnästä on sekin ilahduttava tieto.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.