Sadan miljardin savotta

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen kahden miljardin elvytyspaketti on noin yksi prosentti maamme bruttokansantuotteesta. Samaa suuruusluokkaa on EU:n komission suositus 200 miljardin elvytyspaketista koko EU-alueelle.

Kun kuulin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ilmoituksen sadan miljoonan lisäelvytyksestä, luulin kuulleeni väärin. Miljoonien sijasta oikea yksikkö on miljardi, siis tuhat miljoonaa.

Hallituksen elvytyspäätökset ovat oikean suuntaisia, mutta aivan riittämättömiä. Lisäelvytyksen vaatijoiden lista on syksyn kuluessa kasvanut. Opposition lisäksi joukkoon ovat liittyneet muun muassa Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, jotka käyttivät molemmat asiasta hyvin selkeän puheenvuoron Keskuskauppakamarin syyskokouksessa marraskuun lopussa. Pääministeri Vanhanen istui etupenkissä kuulemassa, kun Ollila puhui hallitusohjelmaa uusiksi.

Lukuisissa puheenvuoroissa on todettu, että käänne huonompaan tuli yllätyksenä. Tämä pitää paikkansa korkeintaan alamäen jyrkkyyden osalta. Suhdannekäänne oli nähtävissä viimeistään viime keväänä. Kuitenkin kaikki ennustelaitokset ilmoittavat vieläkin, että Suomen kansantuote kasvaa vuonna 2009. Minusta tämä on mahdotonta.

Kirjoitin jo kesäkuussa tällä palstalla, että kansantuote menee ensi vuonna miinukselle. Tuolloin esimerkiksi valtiovarainministeriö ennusti vuodelle 2009 vielä noin kahden prosentin kasvua.

Sadan miljoonan elvytyspaketilla rakentaisi Kallansillat ja vähän jäisi ylikin. Mielestäni Raimo Sailasta ei tarvita vahtimaan näiden varojen jakamista. Häntä tulisi säästää tilanteeseen, jossa puhutaan miljardien elvytyspaketista. Sekin aika on edessä.

Kallansillat on muuten yksi niistä liikennehankkeista, jotka on jo valmiiksi niin pitkälle suunniteltu, että työt voidaan käynnistää nopeasti, kun vain saadaan päätös hankkeen aloittamisesta ja rahoituksesta. Esitimme viime keväänä ministeri Anu Vehviläiselle liikennehankkeiden aikaistamista työllisyyden ylläpitämiseksi talvikaudella 2009. Jos näistä olisi tehty päätös kuluvan vuoden lisäbudjetissa, voisivat työt olla jo käynnissä.

Toivottavasti hallitus antaa vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa selkeän viestin siitä, että se pitää huolta työllisyydestä tosissaan eikä vain puheissa.

Kyseessä vasta alun loppu Britannian sodanaikainen pääministeri Winston Churchill oli tunnetusti taitava sanankäyttäjä. Hän lupasi sodan alussa kansalleen vain verta, hikeä ja kyyneliä. Ratkaisutaisteluihin hän valmisti kansaansa sanomalla, että kyseessä ei ole loppu, ei edes lopun alku, vaan vasta alun loppu.

Sama pätee myös Suomen ja koko maailmantalouden nostamiseen uudelleen kasvu-uralle. Suomen hallitus käytti 1990-luvun alussa elvytykseen vuosittain noin kymmenen prosenttia kansantuotteesta useiden vuosien ajan, siis kymmenkertaisen määrän Vanhasen hallituksen kahden miljardin pakettiin verrattuna.

Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset elvyttivät kansantaloutta noin 60 miljardilla eurolla - ja velkarahalla. Suomen julkisen velan osuus nousi 1990-luvulla yli 60 prosenttiin kansantuotteesta. Myös julkisen talouden alijäämä oli EU-maiden suurimpia eli huikeat 6,2 prosenttia kansantuotteesta vuonna 1995.

Vuoteen 2007 mennessä Suomen tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Julkisen talouden ylijäämä oli EU-maiden korkein, 5,3 prosenttia kansantuotteesta.

Suomen ajautuminen lamaan 1990-luvun alussa johtui pääosin omista politiikan virheistä 1980-luvun lopulla. Nyt olemme laskusuhdanteessa kansainvälisestä kriisistä johtuen.

Seuraukset ovat kuitenkin samankaltaisia kuin 1990-luvulla. Vienti tyrehtyy, jolloin julkisen vallan on kasvatettava voimakkaasti kotimaista kysyntää, julkisia investointeja ja työllistämistä. Tämä on tehtävä tarvittaessa mittavalla velkaantumisella, johon Suomella on varaa.

Valtiolla paljon varallisuutta Suomen hallitukset ovat 1990-luvulta lähtien pitäneet huolta siitä, että julkisen velan osuus on laskenut. Se oli vuonna 2007 enää 35 prosenttia kansantuotteesta eli EU:n alhaisimpia. Suomen julkisen talouden varallisuus on lisäksi EU:n huippuluokkaa. Tämä seikka tulee harvoin esille.

Vaikka osakkaiden kurssit ovat pudonneet, on Suomella julkisella sektorilla muihin EU-maihin verrattuna mittava pesämuna odottamassa parempia aikoja.

On mahdollista, että kansainväliset elvytyspaketit ja Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman hallinnon käynnistämät hankkeet kääntävät maailmantaloutta nousuun jo vuoden 2009 aikana ainakin pörssikurssien osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että taantuma kestää pitempään.

Suomessa tämä tarkoittaa todella, että kahden miljardin elvytyspaketti on vasta alun loppua.

Edessämme saattaa olla sadan miljardin savotta. Valtio on jo luvannut pankeille tukea puolet tästä summasta.

Toinen puoli menee työllisyyden hoitamiseen. Suomi kestää tämän, kuten kesti 60 miljardin savotan puolitoista vuosikymmentä sitten.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.