Sailakselta löytyy aina uusia listoja

Sailaksen lista on jo legendaarinen käsite suomalaisessa politiikassa. Kyse on 1990-luvun lamavuosina valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä työskennelleen Raimo Sailaksen nimiin pannusta paperista, jossa etsittiin valtion menoista sopivia karsintakohteita. Paperiin sisältyneet esitykset toteutettiin lähes pilkulleen Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana 1995-1999.

Sailas nimitettiin vuonna 1995 valtiovarainministeriön korkeimmaksi virkamieheksi eli valtiosihteeriksi. Sailas ei ole jäänyt harmaaksi virkamieheksi, vaan hän on valtiosihteerinäkin osallistunut aktiivisesti ja ennen kaikkea rohkeasti talouspoliittiseen keskusteluun.

Kuluneen viikon keskiviikkona Sailas jälleen kohautti. Hän ryhtyi Yleisradion A-studio-ohjelmassa pohdiskelemaan, mistä valtion menoja nyt pitäisi leikata. Tarve on ilmeinen. Valtio velkaantuu kovaa vauhtia ja menoja on jo viimeistään seuraavalla vaalikaudella rohjettava vähentää.

Valtion taloutta voisi Sailaksen mielestä pieneltä osin tasapainottaa vähentämällä Suomen Venäjälle antamia avustuksia. Itäisen naapurimme avustaminen aloitettiin 1990-luvun alkuvuosina eli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Avustusten oli määrä olla väliaikaisia, mutta ne ovat jatkuneet tänne saakka. On puhuttu lähialueyhteistyöstä, jolla on muun muassa edistetty ympäristönsuojelua Venäjällä, lisätty ydinturvallisuutta ja tuettu venäläisen kansalaisyhteiskunnan vahvistumista.

Rahaa lähialueyhteistyöhön on vuodesta 1990 lähtien kulunut noin 300 miljoonaa euroa. Valtion tämän vuoden talousarviossa rahaa on erilaisiin avustusprojekteihin varattu 21 miljoonaa euroa. Rahalla on tarkoitus muun muassa ehkäistä rajan yli ulottuvia tartuntatautiuhkia.

Sailas on täysin oikeassa siinä, että väliaikaiseksi tarkoitetuista menoista ei saa tulla pysyviä. Venäjällä on ollut parikymmentä vuotta aikaa rakentaa omaa yhteiskuntaansa Neuvostoliiton imperiumin romahtamisen jälkeen. Paljon onkin saatu aikaan. Venäjän talous on vahvistunut. Kansalaisyhteiskuntaakin on rakennettu, vaikka demokratia Venäjällä ei vielä olekaan tasolla, johon vaikkapa Suomessa on totuttu.

Lähialueyhteistyön määrärahoja on jo seuraavissa budjettineuvotteluissa syytä tarkastella kriittisesti. Tiettävästi valtiovarainministeriössä onkin tehty juuri näin. On puhuttu, että määräraha olisi putoamassa 15 miljoonaan euroon. Samalla linjalla on järkevää jatkaa myös tulevina vuosina.

Mielessä on kuitenkin pidettävä myös se, että osa Suomen myöntämästä tuesta on mennyt hankkeisiin, joista on ollut selvää hyötyä myös meille. Esimerkiksi Pietarin jätevesien puhdistaminen tuskin olisi ilman suomalaista rajaa niin hyvässä kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Sillä on merkitystä koko Suomenlahdelle.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.