Sairaaloiden työnjako edistää kansanterveyttä

Suuren sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteena on yhtä aikaa hillitä terveydenhoidon kustannusten kasvua ja parantaa hoidon laatua. Haastavan yhtälön ratkaisun ytimessä on perusterveydenhuollossa malli valinnanvapaudesta, joka periaatteessa mahdollistaa kansalaisille hoidon kilpailutuksen julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä.

Erikoissairaanhoidossa tehoja voidaan saavuttaa parantamalla sairaaloiden työnjakoa. Tässä suunnassa sote-uudistus etenee sosiaali- ja terveysministeriön keskiviikkona julkistaman selvityksen mukaisesti. Eri lääketieteen alojen professoreista ja lääkäreistä koostunut ryhmä ehdottaa muun muassa syöpäleikkausten ja tekonivelleikkausten keskittämistä entistä harvempiin sairaaloihin. Kokonaisuus vastaa syksyllä julkistetun alustavan selvityksen linjauksia.

Viiteen yliopistosairaalaan Kuopio mukaan lukien keskitetään vaativin leikkaustoiminta, kuten keuhko- ja haimasyövän ja robottiavusteinen eturauhassyövän leikkaaminen. Astetta helpompia syöpäleikkauksia tehdään seitsemässä laajan päivystyksen sairaalassa. Kahdeksaan keskussairaalaan jää muun muassa kirurgian päivystystä ja tyrien, sappikivien ja nilkkamurtumien leikkauksia.

Pohjois-Savossa KYSin asema vahvistuu, mutta vaativa leikkaustoiminta loppuu Iisalmesta ja Varkaudesta. Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen sanoo ymmärtävänsä leikkausten keskittämistä (SS 2.2.). Pekkasen lausunto ilmaisee viisautta tilanteessa, jossa moni pitää tiukasti kiinni omastaan kokonaisuuden kustannuksella.

Keskittämisen keskeinen ajatus on päästä eroon osaoptimoinnista, joka pitkällä aikavälillä heikentää kansanterveyttä. Muun muassa kuopiolainen kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina (kok.) on kannattanut kirurgisten leikkausten osaamisen kokoamista. Raassinan mukaan leikkausten laatu paranee, kun tiimille kertyy kokemusta.

Leikkaustoiminta on pienemmissäkin sairaaloissa usein huippuluokkaa. Suuremmat yksiköt takaavat kuitenkin varmemmin tasaisen laadun, mitä osoittavat potilasvakuutuskeskuksen tilastot. Korvaukseen johtavia potilasvahinkoja sattuu pienissä sairaaloissa useammin kuin suurissa (Yle 19.5.2016).

Sote-kuviossa on vielä edessä alueellisia vääntöjä, mikä on ymmärrettävää, kun pelissä on suuri määrä julkisrahoitteisia työpaikkoja. Monessa aluesairaalassa on lähdetty varmistamaan uudistuksen jälkeisiä palveluja rakentamalla infraa etupainotteisesti. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote malttoi odottaa torstaihin päättäessään 26,7 miljoonan investoinnista Mikkelin keskussairaalaan. Tuossa vaiheessa uudistuksen suuntaviivat olivat sentään tiedossa.

Työnjaon yksityiskohdista sovitaan yliopistosairaaloiden ympärille muodostuvien erityisvastuualueiden sisällä. Neuvottelut ovat tuskin missään päin läpihuutojuttu, joten perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) lupaamilla erva-kohtaisilla ”välvouhkilla” riittää työsarkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.