Saksassa vielä tilausta suurelle koalitiolle

Hallituksen muodostaminen niin sanotulla Jamaika-koalitiolla osoittautui juuri niin vaikeaksi kuin Saksan syyskuisten liittopäivävaalien jälkeen osattiin odottaa. Halu sopimiseen ei jäänyt kiinni liittokansleri Angela Merkelistä, joka hallitustunnusteluissa neuvotteli osakompromisseja niin liberaalipuolue FDP:n kuin vihreidenkin kanssa.

Lopulta kuitenkin kristillisdemokraattisen CDU:n sisarpuolueen CSU:n ja kahden pienemmän puolueen ristiriidat olivat mahdottomia sovittaa. Politiikan kameleontti Merkelkään ei voinut edustaa kaikkia värejä yhtä aikaa.

Puoluekentän pirstaloitumisesta seurasi Saksassakin epävakauden aika, jossa vastuunkantajat ovat harvassa. Kun sekä oikean laidan Vaihtoehto Saksalle (AfD) että vasemman laidan DDR:n perilliset eli Die Linke ovat käytännössä poissa pelistä, hallitusmatematiikka kaventuu vähiin vaihtoehtoihin.

Jamaika-koalitiota pidettiin vaalituloksen nojalla ainoana realistisena yhdistelmänä. Juuri vaihtoehdottomuuden tuntu saattoi osaltaan johtaa liberaalit ja vihreät vaatimaan liikoja. Syystäkin oletettiin, että Merkel ei ryhdy johtamaan vähemmistöhallitusta saati halua uusia vaaleja, joissa lähinnä äärioikeiston arvioidaan parantelevan asemiaan.

Merkelille umpiperän takaportti olisi uusvanha yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa. SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz on kuitenkin ilmoittanut useaan otteeseen, ettei paluu hallitusvastuuseen CDU:n rinnalle tule kyseeseen. Linjaus on luonnollinen sen jälkeen, kun sosialidemokraatit saivat vaaleissa sodanjälkeisen historiansa huonoimman tuloksen. Sitä perustelee myös Schulzin halu muodostaa suurin oppositiovoima äärioikeistoa vastaan.

Schulz totesi maanantaina, että puolue on valmis uusiin vaaleihin. Onko julistus taktiikkaa vai ehdottomasti lopullinen päätös? Käytännön ongelmanratkaisijana pidetty Merkel voisi vielä tehdä Schulzille tarjouksen, josta on vaikeaa kieltäytyä.

Tämä tarkoittaisi selkeitä myönnytyksiä talous- ja sosiaali­politiikassa verrattuna edelliseen hallitusohjelmaan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden painotus ehkäisisi molempien­ näkökulmasta myös AfD:n kasvun edellytyksiä. EU-politiikassa Merkel joutuisi taipumaan Schulzin edustamalle, integraatiota ja yhteisvastuita lisäävälle linjalle, johon kutsuu toisesta suunnasta myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Mielipidemittaukset eivät lupaa SPD:lle nousua alhosta uusintavaaleissa. Puolue ei voi odottaa kummoista kasvua myöskään oppositiossa, jos se torjuu tilaisuuden tehdä näköistään hallituspolitiikkaa.

Merkel ja Schulz voisivat yhdessä näyttää tietä ulos Eurooppaa hajottavasta suunnasta, joka ilmenee oikeistopopulismin nousuna. On toivottavaa, että entiset hallituskumppanit käyvät vielä keskenään rakentavaa keskustelua Saksan ja EU:n tulevaisuudesta. Pelissä on myös molempien poliittisen uran suunta jatkossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.