Sananvapaus ja demokratia

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on vuodesta 2002 lähtien vertaillut sananvapauden toteutumista eri maissa. Suomi on koko ajan keikkunut listan kärjessä yhdessä Islannin, Hollannin, Norjan, Ruotsin ja Sveitsin kanssa. Sananvapaus Suomessa on siis hyvällä tolalla.

Toimittajia tai kustantajia ei Suomessa passiteta vankilaan mielipiteiden vuoksi. Isokenkäisten hämäräpuuhia saa kaivella ja niistä voi kertoa julkisuuteen ilman huolta omasta turvallisuudesta.

Tiedotusvälineillä on mahdollisuus valvoa vallankäyttäjiä. Tulostakin on syntynyt. Vaalirahoitusta sääteleviä lakeja tuskin olisi muutettu ainakaan vielä ilman toimittajien sinnikkyyttä, vaikka sinnikkyys tässä tapauksessa olikin melko myöhäsyntyistä.

Hieman erilaisen kuvan sananvapauden tilasta saa, jos tarkastelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuja. Suomi on saanut EIT:ltä moitteita sananvapauden rajoittamisesta selvästi enemmän kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi ja Norja, jotka Suomen tavoin ovat Toimittajat ilman rajoja -järjestön laatiman listan kärjessä.

Tohtori Päivi Tiilikan viime kesänä oikeusministeriölle tekemän selvityksen mukaan Suomi oli saanut 12 tuomiota ihmisoikeussopimuksessa turvatun sananvapauden loukkaamisesta. Sen jälkeen tuomioita on tullut muutama lisää.

Hollanti oli tuomittu samasta asiasta neljä kertaa, Norja viidesti ja Ruotsi kahdesti. Ero on niin merkittävä, että kyse ei ole sattumasta.

Tiilikan mielestä erot tuomioiden määrässä eivät selity vertailumaiden erilaisella lainsäädännöllä, vaan kyse on siitä, että tuomioistuimet Suomessa asettavat muut ihmisoikeudet sananvapauden edelle. Suomessa annetuissa oikeuden ratkaisuissa vedotaankin usein yksityiselämän suojaan.

Tiilikan kanssa samaa mieltä on muun muassa oikeusministeri Tuija Brax. Sen sijaan korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon mielestä EIT:n ratkaisuissa kritiikki kohdistuu laajemmin suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Oli niin tai näin, EIT:n Suomelle langettamat tuomiot ja niiden perustelut kannattaa lukea tarkasti läpi. Viesti on selvä: yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa käyttävien tai muuten itsensä julkisuudelle altistavien ihmisten yksityisyydensuoja on EIT:n mielestä Suomessa annettuja tuomioita kapeampi.

Niinpä EIT on sitä mieltä, että vuonna 2000 presidentiksi pyrkineen Esko Ahon kampanja-avustajan avioliiton ulkopuolisesta suhteesta sai kertoa, koska hänet saattoi tehtävänsä vuoksi rinnastaa poliitikkoihin tai virkamiehiin. Suomessa kertomisesta rapsaistiin sakot yksityiselämän loukkaamisesta.

EIT:n mukaan myös entisen valtakunnansovittelijan Jorma Reinin naisystävän nimen sai julkistaa, koska nainen oli osallisena suurta julkisuutta saaneessa kahakassa Reinin kotona.

EIT:n antamia tuomioita on hyvä peilata Suomessa parhaillaan poliitikkojen sidonnaisuuksista käytävää keskustelua vasten.

On arvosteltu, että media on mennyt liian pitkälle, kun se kaivelee poliitikkojen ja heidän läheistensä asioita. Arvostelijat saivat vettä myllyynsä, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä kovisteltiin hänen miehensä osakeomistuksista.

Ovatpa mediaa kovistelleet toimittajatkin. MTV3:n politiikan toimituksen päällikkö Timo Haapala arveli kolumnissaan (27.9.), että järkevät suomalaiset eivät enää lähde politiikkaan. Pääministeriksikin valitaan pian "sirkuspelle Hermanni, jolla ei ole perhettä, ei rahaa eikä omistuksia, ei kytköksiä, joka ei tunne ketään, varsinkaan suomalaista yhteiskuntaa."

Tästähän ei ole lainkaan kyse. Poliitikolla saa olla perhe, rahaa, omistuksia ja kytköksiäkin. On välttämätöntä, että hän tuntee ihmisiä ja varsinkin suomalaista yhteiskuntaa.

Omistukset ja kytkökset on vain avattava, jotta äänestäjät voivat arvioida poliitikon toimintaa. Tarvittaessa on ymmärrettävä avata myös perheen omistukset ja kytkökset. Niin on tehtävä, jos niillä on merkitystä poliitikon toiminnassa, niin kuin epäilemättä on ministeri Lehtomäen tapauksessa.

Avoimuuden merkitystä demokratialle ei vieläkään ilmeisesti riittävän hyvin ymmärretä Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Itsenäisyys-hankkeen karu jälkinäytös

Loukkaantumisen aika

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Ydinvoima tulee vihreiden eteen ehkä kahdestikin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.