Sarah Jessica Parkerin puukengät

Jokainen vähänkin muotia seuraava tietää, että Sinkkuelämää-sarjassa Sarah Jessica Parkerin esittämä Carrie Bradshaw käytti suomalaisen kenkä- ja vaatesuunnittelijan Hanna Sarénin suunnittelemia puukenkiä.

Muistini mukaan Sarén on todennut, ettei kysymyksessä ollut ostettu mainos. Yhtä kaikki, sarja oli mainoskampanja vailla vertaa. Sarénin mukaan Suomeen luotiin puukenkäbuumi ja kaikki halusivat sen jälkeen samanlaiset puukengät.

Tässä on oivallinen esimerkki televisio-ohjelmien merkityksestä brändin rakentamisessa. Sarén on tunnetuimpia suomalaisia muoti-brändin luojia.

Brändisijoittelu tulee vauhdilla. Se tarkoittaa sitä, että televisio-ohjelmissa ja elokuvissa näkyy tuotteita, joiden mukanaolosta valmistajat ovat maksaneet ohjelmien tekijöille. Suomessa tällainen on vielä taloudellisesti vähäistä, mutta varmasti lisääntymässä.

Mainoskatkon aikana moni puuhailee omiaan ja sukkuloi kanavilla, mutta ohjelmaan sijoitetut tuotteet, vaikkapa Nanson tai Marimekon vaatteet, ovat näkyvissä koko ajan juonen mukaisesti. Mainonnasta tulee ikään kuin viekkaampaa.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt hiljattain audiovisuaalisten mediapalvelujen direktiivin, jonka myötä brändien ja tuotteiden sijoittelu sallitaan elokuvissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa, kunhan siitä ilmoitetaan katsojille.

Televisioyhtiöissä uskotaan, että brändisijoittelu ei vaikuta ratkaisevasti ohjelmien sisältöön eli ohjelmia ei ryhdytä rakentamaan tuotteiden ympärille. On kuitenkin olemassa vaara, että keskivertotelevisiokatsojan kohdalla brändisijoittelu hämärtää mainonnan ja ohjelmasisällön välistä rajaa.

Nähtäväksi jää, säilyykö sisältö tärkeimpänä. Laadukkaan sisällön ja kaupallisuuden ei tarvitse olla vastakohtia, mutta kaupallisuuden voima on vahva.

Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaiseman tutkimusraportin mukaan suomalaiset televisioalan johtajat eivät ole huolestuneita lisääntyvästä tuotteiden ja brändien sijoittelusta televisio-ohjelmiin. Eettisiä ongelmia ei heidän mielestään ole näköpiirissä.

Televisioalan toimijat perustavat käsityksensä brändisijoittelun vastuullisuudesta lakiin ja säädöksiin. Alan sisäistä itsesääntelyjärjestelmää ei pidetä tarpeellisena.

Raportin mukaan mukaan kaupallisilla kanavilla ja tuotantoyhtiöissä tuotantojen rahoitukseen liittyviä keskusteluja vältellään kovan kilpailun vuoksi. Alalla käydään kilpajuoksua siitä, kuka kehittää tehokkaimmat tavat tavoittaa kuluttajat mainos- tai sponsoriviesteillä perinteisen katkomainonnan ohella.

Lopullinen vastuu jää kuluttajille eli ohjelmien katsojille. Täysi-ikäisten katsojien voidaan edellyttää ymmärtävän kaupallista televisiota ja sitä, että brändit näkyvät myös ohjelmien sisällä.

Televisioiden johdossa uskotaan myös siihen, että katsojien sormet kaukosäätimillä osoittavat, mikä on laadukasta televisiotuotantoa ja mitkä ovat ylilyöntejä. Niin kauan kuin katsojat pysyvät kanavalla ja ohjelmien ääressä, kaikki on hyvin.

Valvonta tapahtuu Suomessa aina jälkikäteen, koska valvovat viranomaiset eivät voi puuttua ohjelmasisältöihin esimerkiksi ennakkosensuurin muodossa.

Tv-ohjelmien ja elokuvien sisällä olevaan mainontaan sisältyy yksi harmillinen ja harmaa alue, tupakointi, josta Suomen Syöpäyhdistys on ilmaissut vakavan huolensa.

Tutkimusten mukaan tupakan sijoittelu elokuvassa harkitaan tarkasti ja lähikuvia käytetään runsaasti, jotta tupakkamerkitkin näkyisivät. Tupakkalaissa kielletään tupakan, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen.

Tupakkayhtiöt - elokuvien kummit -raportin mukaan tupakkayhtiöt ovat siirtäneet markkinointiaan elokuviin sitä mukaa kuin mainontakiellot ovat yleistyneet länsimaissa. Valtaosassa lasten ja varhaisnuorten elokuvia tupakoidaan (Kainuun Sanomat 29.1.).

Muuten, helmikuun 4. päivänä vietettiin maailman syöpäpäivää Sen teema oli 'Rakastan savutonta lapsuuttani, I love my smoke-free childhood'.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.