Savolainen hallitusohjelma

Seurasin Suomen hallitusneuvotteluiden kiemuroita viikon ajan kauppakamarimatkalla Etelä-Koreassa. Kun läksimme matkalle 6. toukokuuta, oli tekeillä Jyrki Kataisen johtama kolmen keskisuuren puolueen hallitus. Kun palasimme 14. toukokuuta, tekeillä olikin kahden keskisuuren ja kolmen pienen puolueen hallitus.

Mukaan keskusteluihin tuli vielä vasemmistoliitto, jonka kohtalo ratkesi eilen. Keskusta on ainoa puolue, joka ei ole ollut hallitustunnusteluissa mukana.

Hallitusneuvottelut alkavat virallisesti perjantaina. Pitkään aikaan ei ole käynyt niin, että joku puolue olisi jäänyt pois hallituksesta, jos se on ollut mukana säätytalon neuvotteluissa. Ei niin käy nytkään, vaan hallitus muodostetaan niiden puolueiden pohjalle, jotka säätytalolle marssivat.

Hallitusneuvottelijoilla on mappikaupalla eri puolilta Suomea toimitettuja toiveita seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Esimerkiksi Itä-Suomen maakuntien hallitusohjelmatavoitteet käsittävät seitsemäntoista liuskaa. Kun hallituksen on katkaistava noin kymmenellä miljardilla vuosittain kasvanut velkakierteemme, on edessä suuria leikkauksia.

Tältä pohjalta on meidän savolaisten syytä suhtautua realistisesti hallitusohjelman tekstiin ja tehdä ahkerasti töitä, jotta Savon ja koko Itä-Suomen tärkeimmät hankkeet etenevät käytännön päätöksenteossa hallituksessa ja viime kädessä eduskunnassa.

Vaikka hallituksen painopiste on vahvasti etelässä, ei Savon ja Itä-Suomen asema välttämättä ole heikko. Tuleva pääministeri on Uudenmaan vaalipiiristään huolimatta perussavolainen.

Joensuun Pekka Ravi vetää suurimman hallituspuolueen eduskuntaryhmää. Hän piti jo edellisellä vaalikaudella huolta siitä, että Itä-Suomen asioita ajetaan kohtuudella.

Savonlinnan Jouni Backman tulee olemaan vaikutusvaltaisella paikalla SDP:n ryhmässä, ja Varkauden Kari Rajamäki saanee vahvan aseman ainakin merkittävän valiokunnan johtotehtävissä.

Myös keskustaoppositiosta löytyy kokeneita edustajia, jotka voivat ajaa erityisesti eduskunnan valiokunnissa savolaisten asiaa.

Viiden kohdan ohjelma Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset päättivät useista Itä-Suomen tärkeistä hankkeista. Tulevan hallituksen ja eduskunnan johtopaikoilla on useita henkilöitä, jotka tuntevat Savon ja Itä-Suomen tarpeet. On siis syytä olettaa, että tärkeimmät hankkeemme etenevät kohtuullisesti.

Jättipottia on turha odottaa, sillä hallitus tulee leikkaamaan kansalaisten etuuksia ja korottamaan veroja. Kuntien valtionosuuksia leikataan kovalla kädellä ja yritystukia supistetaan.

Näissä oloissa on viisasta keskittyä kymmensivuisten toivelistojen sijasta muutamaan tärkeimpään asiaan.

Listaan seuraavassa Savon kannalta tärkeimmät hankkeet tulevalla vaalikaudella.

Ensimmäisenä on EU:n vuonna 2013 päättyvän rakennerahastokauden jatko. Elintarviketalouden ja -teollisuuden sekä metsätalouden ja -teollisuuden tulevaisuus Savossa ratkea näissä neuvotteluissa.

Tämän lisäksi on EU:n ja kansallinen yritystukipolitiikka saatava kotimaassa järjestykseen. Nykyiset yritystukiehdot ovat Suomessa järjettömän tiukat, joka on johtamassa siihen, että kymmeniä miljoonia euroja EU-rahaa joudutaan palauttamaan Brysseliin.

Kaivosalaan ja tuotannon jatkojalostukseen sekä kaivosinfraan on panostettava tuntuvasti nykyistä enemmän.

Toisena ovat liikennehankkeet, joista tärkein on lentoliikenteen turvaaminen ja Rissalan lentoaseman nostaminen selkeästi Keski- ja Itä-Suomen keskuslentokentäksi. Viime kesä opetti Jyväskylää, Poria ja Seinäjokea siitä, mitä merkitsee, kun lentoliikenne uhkaa loppua.

Karjalan Lennoston vahvistaminen on osa Rissalan vahvistamista. Nähtäväksi jää, mitä uusi hallitus tekee lennostoille. Katainen ainakin on tuntenut Rissalan tilanteen pikkupojasta lähtien.

Kansainväliset yritykset eivät tule alueelle, jossa ei ole riittävästi lentoyhteyksiä. Luuleeko joku, että Ikea tulee alueelle, jonne ei pääse Ruotsista kätevästi lentokoneella? Ei tule.

Jos alueella ei ole yrityksiä, ei ole pian myöskään asukkaita, jolloin ei tarvita muitakaan liikennemuotoja tai palveluja

Kolmantena tulee koulutus. Yritykset sijoittuvat alueelle, jossa on laaja-alainen yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä toisen asteen koulutus. Etelä-Koreaan tutustuminen opetti, miten maa nousee köyhyydestä muutamassa vuosikymmenessä koulutuksen avulla maailman vauraimpien maiden joukkoon.

Neljäntenä tulevat hallintorakenteet, joista tärkein on keskushallinnon ja aluehallinnon järkeistäminen. Ei ole mitään mieltä siinä, että esimerkiksi rakennerahastopolitiikassa 8-9 ministeriötä ohjaa alueita. Olisi mukana nähdä kerrankin hallitus, joka uskaltaa tarttua keskushallintoon kovalla kädellä.

Valtion hallintoon riittää Itä-Suomessa yksi yksikkö. Kuntahallinto puolestaan on rakennettava joko selkeästi maakuntien pohjalle tai sitten vahvojen peruskuntien varaan.

Viidentenä tulee tärkein tekijä, joka mahdollistaa kaiken edellä kuvatun rahoittamisen. Se on yritysvaikutusten ottaminen huomioon lainsäädännössä, hallituksen päätöksissä ja tätä kautta myös aluehallinnon ja kuntien päätöksenteossa.

Yritykset rakentavat Savossakin sen perustan, jonka varassa muut ihmisiä palvelevat tarpeet voidaan toteuttaa ja rahoittaa.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Itsenäisyys-hankkeen karu jälkinäytös

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.