Savolaisilla on valinnan varaa kevään eurovaaleissa

Suomen keskusta linjaa politiikkaansa ja nimeää pääosan eurovaaliehdokkaistaan puoluevaltuustonsa kokouksessa tässä viikonvaihteessa Kuopiossa. Lauantaina päähuomio suuntautui puheenjohtaja Juha Sipilän ajankohtaiseen tilannekatsaukseen, kun taas tänään mielenkiinto kohdistuu puolueen eurovalintoihin.

Keskusta lähtee ensi toukokuun eurovaaleihin täydellä 20 nimen listalla. Puoluehallituksen viime perjantain kokouksessa kirjattiin seitsemäntoista ehdokasta, joille kaikille puoluevaltuusto antaa todennäköisesti luvan vaalityön aloittamiseen toden teolla.

Kolme nimeä mahtuu siis vielä listalle. Puoluevaltuuston tämän päivän kokouksen mielenkiintoisin kysymys on, joko EU:n talouskomissaari Olli Rehn on tehnyt oman päätöksensä, yrittääkö hän jatkaa komissiopestinsä jälkeen vielä europarlamentissa vai ei.

Päätös ei ole ilmeisestikään Rehnille ihan helppo. Vuosia jatkuneen ja miljardeja euroja vaatineen eurokriisin hoito on osoittanut savolaisen talouskomissaarin hyvähermoiseksi ja peräänantamattomaksi neuvottelijaksi, mutta on sitten jo aivan toinen asia, riittääkö se ansioksi koti-Suomessa.

Pisimmälle Rehnin arvostelussa ovat menneet perussuomalaiset, joiden puheenjohtaja Timo Soini on puhunut talouskomissaarista halveksivasti ”Bobrikoffina”, tämän päivän Suomen-syöjänä.

Jos Olli Rehn lähtee euroehdokkaaksi, savolaisilla on kevään vaaleissa tavallista enemmän valinnan varaa. Unionin mikkeliläisen raskassarjalaisen lisäksi keskustan listalla ovat pielaveteläinen Elsi Katainen, savonlinnalainen Hanna Kosonen ja vähintäänkin kesälapinlahtelainen Mikael Pentikäinen.

Puolueen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirit ovat asettuneet jo hyvissä ajoin Elsi Kataisen taakse. Valtakunnallista nimeä Katainen on saanut puolueensa naisjärjestön johtajana. Vahvojen sukusiteittensä vuoksi myös Helsingin Sanomain ex-päätoimittaja Pentikäinen panostanee erittäin paljon pohjoiseen Savoon. Hänen Antti-veljensä keräsi toissa vaaleissa varsin mukavan kannatuksen, vaikkei tullutkaan valituksi.

Puheenjohtaja Sipilä muotoili lauantaina puolueensa EU-linjaksi, että unioni on ”itsenäisten valtioiden liitto”. Puolue ei toisin sanoen kannata EU:n tiivistämistä liittovaltioksi. Keskusta kyllä hyväksyy, että jäsenmaiden taloudenhoitoa tarkkaillaan aiempaa visummin, mutta katsoo, ettei Suomen velvollisuus oli lähteä maksamaan toisten jäsenmaiden velkoja. Jos jokin pankki on omien virheittensä vuoksi ajautunut konkurssikypsään tilaan, niin se joutaa kaatua.

Omia joukkojaan Sipilä patisteli elämään sovussa, koska kukaan äänestäjä ei halua olla riitelijäin joukossa.

Puoluevaltuustossa sopu olikin puheenjohtajan puheen aikana suorastaan käsin kosketeltavan syvää. Mutta pysyvätkö puolueen edustajat veljinä ja sisarina keskenään politiikan arjessa ja esimerkiksi eurovaalitaistossa? Se onkin jo toinen juttu. Jos EU-myönteinen Olli Rehn asettuu ehdolle, hän tuskin suostuu vaihtamaan vaalipuheitaan eurokriittisen Paavo Väyrysen kanssa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.