Savon eläinsairaalalle pitää luoda kestävä malli

Savon eläinsairaala Kiuruveden Hingunniemessä sulki ovensa elokuun lopussa eläinlääkäripulan vuoksi. Kokonaan kiinni nykyaikainen sairaala ei sen jälkeen ole sentään ollut, joskaan kaustislaisen Nikulan klinikan yksittäisiä vastaanottopäiviä marras-joulukuussa ei voi pitkän päälle pitää hyvänä tapana toimia.

Savon eläinsairaala on toiminut vuodesta 2014 enemmän tai vähemmän nilkuttaen (Savon Sanomat 20.11.). Kun eläinlääkärit ovat käyneet vain keikkatöissä muutamana päivänä kuukaudessa, luottamuksellista suhdetta ei ole syntynyt sen paremmin eläimiin kuin niiden omistajiin. Kenties Kuopiossa eläinsairaalalle olisi ollut enemmän toimintaedellytyksiä, mutta se sota on jo kertaalleen käyty, eikä siihen kannata enää palata.

Eläinsairaalan edeltäjä oli eläinklinikka, missä hevostenhoito käynnistyi jo vuonna 2002. Kului kolme vuotta ja eläinlääkäriyrittäjä vaihtui. Klinikan toiminta lakkasi huhtikuussa 2011 yrittäjän ja Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kiistelyn päätteeksi. Välittömästi sen jälkeen käynnistyi Eläinterveydentekijät-hanke uusien erikoiseläinlääkäreiden kouluttamiseksi. Hanke ei keskittynyt hevossairauksien erikoislääkäreiden koulutukseen, koska erikoistumisopinnot olisivat edellyttäneet eläinsairaalaa, jota tuolloin ei vielä ollut, mutta nyt on. Hankkeen ansiosta kymmenkunta erikoiseläinlääkäriä sai opintonsa päätökseen.

Korkeatasoisten eläinlääkintäpalvelujen ja jopa sairaseläinpäivystyksen tarjoaminen Kiuruvedellä saattaa kuulostaa ylimitoitetulta hankkeelta, mutta ei ole. Itä-Suomessa on hevosia kaikkiaan 12 000, joista puolet on ravikäytössä ja puolet ratsastuskäytössä. Hevoset työllistävät 500 yrityksessä noin tuhat ihmistä. Kyse on merkittävästä elinkeinosta, joka on samalla hyvin haavoittuvainen pienen yrityskoon vuoksi. Eläinlääkintää on haettava Hyvinkäältä, Tampereelta tai Oulusta, ellei peräti Viikistä, missä on tällä hetkellä ainoa päivystyspalvelu isoille eläimille. Kiuruvedellä on kaavailtu, että kunnan eläinlääkäripalvelut siirtyisivät eläinsairaalan tiloihin. Sen jälkeen sairaalaan olisi kenties mahdollista järjestää jopa päivystyspalvelu. Idea on, että ensiapua olisi mahdollista antaa yöllä ja varsinaiset hoitotoimenpiteet keskitettäisiin päiväsaikaan. Toiminta palvelisi tuotantoeläimiäkin.

Hingunniemeen etsitään nyt ahkerasti sellaista erikoiseläinlääkäriä tai eläinlääketieteen tohtoria, joka houkuttelisi nuorempia eläinlääkäreitä hakeutumaan sinne. Pyrinnöt ovat hyviä, joskin riittämättömiä. Hingunniemeen on luotava yhdessä eläinlääketieteellisen kanssa kestävä toimintamalli, joka turvaa erikoiseläinlääkäreiden koulutusta. Suomessa on kärsitty pitkään siitä, että erikoistumisopintoihin vuosittain hakeutuvista jopa 180 eläinlääkäristä valmistuu vain parikymmentä ja heistäkin suurin osa pieneläinsairauksien hoitamiseen. Hevossairauksien erikoiseläinlääkärit sekä tuotantoeläinten erikoiseläinlääkärit ovat harvinaisia. Tilanne on korjattava.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kalajoki on my mind – Eksotiikka hiekkasärkillä silloin ja nyt

Hongkong on Krimin kanssa samalla tiellä

Hieno tilaisuus mopoilijoille

Tärkeimmät asiat näkee silmillään – mene metsään tarkistamaan puusi omistaja

Selvä valtaosa maatiloista on hyviä työnantajia

Muistomerkit kertovat myös uhreista

Vitsit ja faktat sekaisin Twitterissä

Parempi sote

Ay-liikkeen pelot paikallisen sopimisen tiellä

Parempi sote

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.