Savon kuningas

Huomenna tulee kuluneeksi 270 vuotta tapahtumasta, jonka harva tietää tai muistaa. Elokuun 16. päivänä 1740 syntyi Porvoossa Gammelbackan tilalla upseeriperheeseen poikalapsi, joka sai nimekseen Georg Magnus. Hänellä tuli olemaan melkoinen vaikutus Savon ja Suomen kohtaloihin.

Kuopion satamapuistossa on kaksi muistokiveä hänen kunniakseen. Ensimmäisessä lukee: Itsenäisyyden uranuurtaja, Suomen tasavallan ensimmäisen perustuslakiehdotuksen laatija Yrjö Maunu Sprengporten 16.8.1740- 13.10.1819. Toisessa Kuopion kadettipiirin muistokivessä kerrotaan, että Suomen ensimmäinen kadettikoulu aloitti toimintansa sillä paikalla Kustaa III:n käskystä 1.8.1780. Kuopiossa väliaikaisena aloittanut koulu toimi sittemmin Rantasalmella.

Upseerikoulutuksen alullepanija oli Savon Prikaatin ensimmäisenä komentaja 1775- 1780 toiminut Sprengtporten. Tuolta ajalta hänet mainitaan "Savon kuninkaana". Hänen johtajuutensa ja henkinen vaikutuksensa ulottui upseeritovereiden ja kartanoiden herrasväen ohella myös rahvaan pariin. Ristiinan Brahelinnasta käsin 33-vuotiaana everstiksi ylennetty Yrjö Maunu uudisti jalkaväen taktiikkaa ja sotilaskoulutusta mutta kehitteli myös merkittäviä valtiollisia aatoksia.

Unohdus korjattu Spregtportenin elämään mahtui sekä kunniaa että menestystä, mutta myös dramaattisia vastoinkäymisiä. Hän kuoli Vasilin saarella Pietarissa 1819 hylättynä ja unohdettuna, vaikka hän oli kreivi, Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri ja myös Venäjän armeijan täysi kenraali.

Sprengtportenin suku sammui ja hänen hautansakin on ollut toistasataa vuotta täysin hoitamattomana Smolenskin luterilaisella hautausmaalla Pietarissa sen jälkeen kun hänen kolmas puolisonsa Varvara Samytski, joka oli miestään paljon nuorempi, ei enää ollut huolehtimassa muistomerkistä.

Sekä Venäjä että Suomi ovat laiminlyöneet Sprengtportenin muiston vaalimisen ilmeisesti siksi, että häntä voi pitää arvioitsijan näkökulmasta tai ajankohdasta riippuen joko maanpetturina tai patrioottina. Ruotsi tuomitsi hänet kuolemaan siksi, että hän oli siirtynyt Venäjän puolelle ja taisteli Porrassalmella 1789, jossa hän haavoittui ja lausui kuuluisat sanansa: "Omat koirat purivat".

Huomenna asiaan tulee kuitenkin korjaus. Pietarissa vietetään juhlatilaisuutta sen kunniaksi, että Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pietarin kaupunki ovat kunnostaneet Sprengtportenin hautamuistomerkin ja hautapaikan. Muistomerkin kunnostusta ovat tukeneet myös Suomen valtio 1809 merkkivuoden toimikunnan päätöksellä, Sprengtportenin aikoinaan omistaman Seestan kartanon nykyinen isäntä sekä Pohjois-Savon maakuntaliitto ja Kadettikunta ry.

Muutama vuosi sitten Suomessa viriteltiin keskustelua pitäisikö Sprengtportenin maalliset jäännökset ja hauta siirtää Suomeen ja Porvooseen. On varmasti paikallaan, että häneen liittyvissä kohteissa on muistolaattoja, kuten Ristiinassa ja Kuopiossa. Mutta kyllä hänen hautansa oikea paikka on Venäjällä ja juuri siellä missä se alun perinkin on sijannut.

Esikuva Kiistatonta on, että Suomen irrottaminen Ruotsista ja perustan laskeminen itsenäiselle Suomen valtiolle Aleksanteri I:n Porvoon 1809 valtiopäivillä myöntämän erityisaseman ja laajan autonomian ansiosta, ovat melkoisessa määrin Sprengtportenin ansiota.

Keisarin pöydällä oli nimittäin sekin vaihtoehto, että Napoleonille Tilsitissä 1807 annetun lupauksen mukaisesti vallatusta Suomesta olisi tehty pelkkä Venäjän kuvernementti. Onneksi Sprengtportenin suosittelema linja voitti ja Suomi kohotettiin "kansakuntien joukkoon".

1800-luvun lopulla häntä arvosteltiin Venäjällä siitä, että Suomi oli saanut erityisaseman ja siitä, että Aleksanteri I palautti 1812 Viipurin kuvernementin, ns. Vanhan Suomen, uuden suuriruhtinaskunnan yhteyteen. Sen ansiosta Viipurista, Savonlinnasta ja Lappeenrannasta tuli taas osa Suomea.

Sprengtporten ei ollut ainoa, joka tähän ratkaisuun vaikutti. Kustaa Mauri Armfeltin vaikutus oli vielä tärkeämpi, mutta tässäkin on yksi syy miksi meidän itäsuomalaisten on syytä antaa Sprentgportenin elämäntyölle se kunnia, joka sille kuuluu.

Sprengtportenia innoittivat tuon ajan valistusfilosofien kirjoitukset ja vapausaatteet, erityisesti Yhdysvaltojen vapaussota. Hän näki kenraali George Washingtonin yhdeksi esikuvakseen. Yhdysvaltojen vapaussotaa Englantia vastaan käytiin Ranskan tuella, jonka paikalla hän näki Venäjän Suomen itsenäistymistä koskevissa kaavailuissaan.

Keisarille tekemässään luonnoksessa Suomen hallintomuodoksi 1807 hän puhuu Hollannin ja Yhdysvaltojen esikuvaa mukaillen "Suomen yhdistyneiden maakuntien tasavallasta", joka olisi liittovaltio. Ei hassumpi idea, joka tosin vielä odottaa toteuttajaansa.

Savon vuodet Sprengtportenin erinomaisen elämänkerran kirjoittanut Nobel- säätiön entinen toimitusjohtaja Stig Ramel arvioi, että "ennen kaikkea Savossa vietetyt vuodet prikaatin komentajana syvensivät hänen tuntemustaan siitä, että Suomi oli eri maa kuin Ruotsi".

Siksi ei ole perusteetonta väittää, että Ruotsista irtoamisen ja itsenäisen Suomen ensimmäiset ideat ovat syntyneet nykyisen Etelä-Savon maaperällä. Syy tai ansio ei lankea kuitenkaan savolaisille itselleen vaan ennen muuta 270 vuotta sitten Gammelbackassa syntyneelle Yrjö-pojalle.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.