Se mitä meistä jälkeen jää

Hautausmaat ovat rikkumattomia rauhan tyyssijoja, paikkoja hiljentyä ja muistella. Samalla kun ne muistuttavat elämän katoavaisuudesta, ne edustavat myös pysyvyyttä.

Monet kalmistot ovat nähtävyyksiä, joilla käydään katsomassa tunnettujen henkilöiden hautamuistomerkkejä. Kesäisten hautausmaakävelyjen suosio kasvaa. Monet kertovat turistimatkoillakin piipahtavansa paikkakunnan hautausmaalla, vaikka eivät etsi sieltä mitään tiettyä hautaa.

Kerran Rautavaaralla käydessämme otin mukaani isäni suvun historian. Tiesin, että kirkon ympärillä on pieni vanha hautausmaa.

Montaakaan muistomerkkiä ei ollut enää helposti löydettävissä.

Päivämäärien perusteella pystyin varmistamaan, että yksi niistä oli isäni isoisän hautakivi. Tuntui tärkeältä tietää, että se on siinä.

Joitakin vuosia sitten vieraillessani Ruotsissa asuvan ystävättäreni luona kävimme myös hänen miehensä haudalla. Kivi oli leveä ja suuri ja sen ympäristö näytti siltä kuin kivi olisi ollut siinä jo pitkään. Niin kuin oli ollutkin. Hautapaikka oli otettu uudelleen käyttöön ja siihen oli kaiverrettu ystävättäreni puolison nimi.

Hämmästelin ratkaisua, mutta sain kuulla sen olevan yleistä Ruotsissa.

Miksi kaunis, ehjä kivi olisikaan pitänyt viedä murskattavaksi uuden alta?

Olemme tottuneet hautapaikan koskemattomuuteen, jopa pyhyyteen. Sen piiriin kuuluu luonnollisesti myös hautakivi. Aikaisemmin haudatun vainajan nimen hiominen pois hautakivestä tuntuu äkkiseltään loukkaavalta.

Porissa vuonna 1884 perustetulla Käppärän hautausmaalla on otettu askel ruotsalaiskäytännön suuntaan. Seurakunnan omistukseen hoitamattomina tulleita hautapaikkoja arvokkaine hautakivineen on ryhdytty myymään (Aamulehti 4.7.).

Jopa vanhoihin, Juseliuksen mausoleumin edustalla oleviin korkeisiin jäkälän peittämiin paasiin voi hakkauttaa uuden nimen. Kauppaan kuuluvat kivi ja muistomerkin ympäristö, esimerkiksi ketjut ja patsaat.

Hautaan saa laskea vain uurnan ja niinpä hintakin on uurnahaudan hinta, 53 euroa. Lisäksi tulevat kustannukset vanhan nimen hiomisesta pois ja uuden nimen kaivertamisesta. Sekin on mahdollista, että kivi käännetään toisin päin, jolloin vanha nimi jää kiven selkäpuolelle. Komean hautapaikan voi saada hyvin edullisesti.

Porilaiset ovat aikansa asiaa sulateltuaan ottaneet kivien kierrätysidean hyvin vastaan. Etukäteen vanhoja hautapaikkoja ei voi kuitenkaan varata, vaan niitä myydään ainoastaan kuolemantapausten yhteydessä.

Ylipuutarhuri Sari Salow toteaa, että olisi sääli, jos vanha, jonkun käsin hioma kivi menisi murskattavaksi. Niinhän nykyisin vanhoille kiville käy, kun hautapaikkoja otetaan toistamiseen käyttöön.

Myös Kuopion hautausmailla on runsaasti hyvinkin vanhoja hautoja. Joillakin on vaatimaton kivilaatta, toisaalla komeita paasia. Voisiko Porin käyttöönottama hautapaikkojen myyminen onnistua Kuopiossa silloin kun hauta voidaan katsoa hylätyksi ja otetaan uudelleen käyttöön?

Tavalla tai toisella kivi on koko Suomen kansan historian ajan toiminut haudan merkkinä. Kirkon lattioiden laakakivet siirtyivät kirkkomaille ja muuttuivat 1700-luvulla pystykiviksi. Kivet ovat kulttuurihistoriaa.

Hautakivi hankitaan muistoksi päättyneestä elämästä. Siihen pyritään saamaan mukaan piirteitä vainajan persoonallisuudesta. Jopa kuvaa on mahdollista käyttää. Joissakin vanhoissa kivissä mainitaan vainajan ammatti tai arvo. Nykyisin se ei ole tapana.

Onko sen jälkeen, kun kaikki muut muistot meistä ovat haihtuneet, edes nimen hautakivessä säilyttävä ikuisesti?

Jokainen voi vastata mielessään.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.