Seier'n er vår

Kahden seuraavan viikon ajan Suomen television kuunnelluin musiikkikappale on perinneasuisten norjalaisten hiihtofanien esittämä Seier'n er vår -voitto on meidän.

Kun pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat palaavat 29 vuoden tauon jälkeen Holmenkollenille Oslon sydämeen, pääsee hiihto juurilleen.

Norja on maailman ainoa maa, jossa hiihtolajit kamppailevat aidosti arvostetuimman urheilumuodon tittelistä. Kun perinteikäs Holmenkollen vielä on keskellä pääkaupunkia, soisi sen isännöivän hiihdon MM-kisoja paljon nykyistä useammin.

Vaikka hiihto on muuttunut lajina valtavasti, elää Norjassa ja ennen kaikkea Holmenkollenilla vielä jäljellä intohimo talvista urheilujuhlaa kohtaan.

Veikko Hakulisen legendaarisesta 50 kilometrin voittohiihdosta Oslon olympialaisissa ajalla 3.33,33 on kulunut jo 59 vuotta, mutta ladun varret kansoittavissa norjalaiskatsojissa on paljon samaa kuin mustikkasoppa-aikoihin.

Ensi viikon sunnuntaina MM-kisat päättävän kuninkuusmatkan perinteinen hiihtotapa on muuttunut vapaaksi, väliaikalähtö massastartiksi ja voittoajastakin pudonnut puolitoista tuntia, mutta lauantain ja sunnuntain välisen yön metsässä viettävien norjalaisten hiihdon ystävien housut ovat edelleen sarkakangasta, villapaidat niin kuin pari sukupolvea sitten ja nahkarepuissa eväänä kuivattua turskaa.

Hiihtäjille MM-kisat Holmenkollenilla on ainutlaatuinen kokemus. Ladun varret ovat täynnä hiihtokansaa ja vaikka norjalaiset oman arvonsa ja asemansa tuntevina keskittyvätkin punasinivalkoisten mukana elämiseen, saa jokainen osallistuja huutomyrskystä osansa.

Mäkihyppääjille Oslo tarjoaa puolestaan kaksi maailman nykyaikaisinta mäkeä. Viime vuonna valmistuneet HS134-suurmäki ja pikkumäki Midstubakken ovat parasta, mitä rahalla saa.

Norjalaisten mäkihyppääjien kuopiolainen päävalmentaja Mika Kojonkoski päättää Holmenkollenille vuonna 2002 alkaneen menestyksekkään taipaleensa vuonojen maassa. Jos joku MM-kisojen neljästä miesten mäkikilpailusta päättyy norjalaisjuhliin, on varmaa, että Kojonkoski ei unohda Seier'n er vårin pauhua ikinä.

Suomi ei ole jäänyt hiihdon MM-kisoissa kokonaan ilman mitalia koskaan vuoden 1937 jälkeen, kun kilpailuilla on ollut virallinen MM-arvo. Jälkikäteen MM-kisoiksi nimetyissä mittelöissä palkinnoitta jäätiin kahdesti, Sveitsin St. Moritzissa 1928 ja Saksan Oberhofissa 1931.

Myös Oslossa Suomi ottaa mitalin: jos ei muualta niin ainakin naisten parisprintistä jälkimmäisen kisaviikon keskiviikkona.

Jos laskuihin otetaan myös niin sanotut kongressikisat (1925-29) ja FIS-kisat (1930-36), joille MM-arvo annettiin jälkikäteen, on Suomi rohmunnut jo 249 MM-mitalia. Suomen ensimmäinen mitali Oslon MM-kisoista tulee olemaan siis 250:s.

Olisi erityisen juhlavaa, jos sinivalkoinen MM-mitali numero 250 olisi kultaa. Ennen kisoja näyttää valitettavasti sille, että Suomi taitaa jäädä ilman kirkkainta mitalia ensimmäistä kertaa vuoden 1993 Falunin kisojen.

Vaikka suomalaisodotusten pitäisi alkukauden menestyksen tai pikemminkin menestymättömyyden perusteella olla maltillisia, olisi kullatta jääminen valtava pettymys. Suomen maailman hiihtohistorian toiseksi menestyneimpänä maan pitäisi pystyä venymään maailman kuuluisimmalla hiihtostadionilla ja maista kaikkein menestyneimmässä.

Edellisissä Oslon MM-kisoissa 1982 Suomi rohmusi peräti yhdeksän mitalia.

Kultakannassa Suomen piti sumusta suuruuteen ponnistanut 18-vuotias Matti Nykänen. Jos kultamitalistin elämän seuraavat 30 vuotta ovat samanlaista hullunmyllyä kuin Nykäsen kohdalla, sopii toivoa, että kirkkaimmat mitalit kiertävät suomalaiset.

Kirjoittaja on Savon Sanomien urheilutoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.