Seinäjoki, Kuopio, Bryssel

Etelä-Pohjanmaa on elintarvikeosaamisen maakunta. Tuotantoon ja jalostukseen panostetaan vahvasti, yksituumaisesti ja joukkovoimalla. Seinäjoen seutu sykkii osaamista, kilpailukykyä ja kasvua laajalti.

Pohjois- Savo on myös elintarvikeosaamisen maakunta. Meillä tuotannon ja jalostuksen veturi on Ylä-Savo. Kuopiolla, Siilinjärvellä, Maaningalla ja Suonenjoella on kasvava rooli tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisverkostojen vahvistamisessa.

Molemmat maakunnat omaavat vahvuuksia, joita voidaan kasvattaa merkittävästi painoarvoltaan - eikä vain kansallisesti vaan myös globaaleilla markkinoilla. Juuri nyt savolaisten ja pohjalaisten pitää harjoittaa yhdessä vaikuttavaa edunvalvontaa uuden hallitusohjelman sisältöön.

Yhteistyötä on jo tehty, tehdään ja tarvitaan jatkossakin - ikävästä "nautanujakasta" huolimatta. Olipa siinä lopputulos mikä tahansa, tärkeintä on, ettei Pohjois-Savossa tehdä naudantuotannossa vahinkoa itsellemme. Toisin sanoen: ei vaaranneta naudanlihan ja maidon laadukasta ja kasvavaa tuotantoa.

Eläinsairaala Seinäjoen kaupunginhallitus päätti pari viikkoa sitten perustaa kiinteistöyhtiön eläinsairaalahankkeen toteuttamiseksi. Projekti ei ole enää aloittamista vaille valmis Etelä-Pohjanmaalla.

Samaan yksituumaisuuteen ja toimintaan on tarve Pohjois-Savossa. Maakuntaan on saatava eläinsairaala - erityisesti hevossairaalahanke - konkreettiseen toteutukseen nopeasti yhteistyötahojen kesken.

Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutus ja tuotantoeläimille tarvittavat eläinsairaalat Kuopioon sekä Seinäjoelle ovat jo olleet esillä yhteisneuvotteluissa eläinlääketieteellisen tiedekunnan, opetus-, kulttuuri- ja maa- ja metsätalousministeriöiden sekä ministeri Sirkka-Liisa Anttilan kesken.

Kannustavaa ja ratkaisevaa on, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan johto näkee hyvin perustellulta tarpeen eläinsairaaloille sekä erikoitumisen tuomiselle Helsingin ulkopuolelle, Kuopioon ja Seinäjoelle niin elinkeinojen kuin eläintenkin parhaaksi.

Kantona kaskessa ovat ministeriötasolla voimakkaimmin yhteensä alle kymmenen erikoistumista ohjaavan ja opettavan ammattilaisen viran palkkauskustannukset. Siis raha, pysyvä toiminnan rahoitus - kuinkas muuten näinä ankeina aikoina.

Pohjois-Savo on jo varautunut rahoittamaan merkittävästi itse sairaalainvestointia. Se on viestitetty samasanaisesti pohjalaisten kanssa Helsinkiin. Pohjois-Savon liiton rahoittama esiselvityshanke antaa hyvät lähtökohtatiedot itse eläinsairaalainvestoinnille. Paikaksi on ehdolla Sorsasalon raviradan alue.

Nyt on aika muodostaa Pohjois-Savossa yhteinen viesti kunnista, oppilaitoksilta, yliopistolta, tuottajilta, hevosalan yrittäjiltä ja muilta tukijoilta, kenen toimesta maakunnan eläinsairaalahanke käynnistyy sekä milloin se on valmiina erikoistumisvaiheen opetustoiminnalle.

Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan edunvalvojat ajavat erikoistumiskoulutuksen pysyvästä järjestämisestä kirjausta seuraavan hallituksen ohjelmaan. Määrätietoisesti toimien niin erikoistuminen kuin eläinsairaalasairaalatoiminta voisivat käynnistyä jo vuonna 2013.

Se olisi merkittävä askel eteenpäin. Ehkä pian rohkenee puhua, että lisää on luvassa ja nälkä kasvaa syödessä.

Osaamista on Uskon meidän tarvitsevan ja voivan vahvistaa lähivuosina myös Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa elintarvike- ja maatalousosaamisessa Kuopiossa.

Nyt on tehtävä uusia avauksia maa- ja metsätalouden lupaavien tutkimus- ja opetusalojen vahvistamisessa. Se ei muodosta uhkaa, vaan täydentää jo olemassa olevaa eri oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden toiminataa.

Seinäjoen yliopistokeskuksen elintarvikeklusteri ja osaaminen tulee tunnustettuna sekä tunnettuna vahvasti esille neuvotteluissa Helsingissä. Emme saa jäädä takamatkalle myös yliopistotasoisessa osaamisen kehittämisessä valituilla maa-, maito-, liha- ja metsätilatalouden painopisteillä.

Tavoitetta tukee aivan erityisesti nuorten tuottajiemme tiedonjano paremmasta osaamisesta sekä jatkuva tarve tuottavuuden ja tuotteiden kehittämisessä. Kyseinen konkretisoitui äskettäin nuorten tuottajien matkassa Belgiassa ja Hollannissa tilakäynneillä.

Pohjoissavolaisen maidontuottajan tai emolehmien kasvattajan ei tarvitse hävetä osaamistaan eikä tilojensa olosuhteita. Suomessa ovat ainakin hygienia, elintarviketurvallisuus sekä tautien ja sairauksien ehkäisy korkealla tasolla. Asia valvotaan tiukasti tuotantotilojen rakentamisessa, olosuhteiden ylläpidossa sekä vierailijoiden suojavaatetuksen osalta.

Toivottavasti emme itse aiheuta ylisuuria kustannuksia ylitarkalla valvonnalla.

Vierailu puolen tunnin päässä Brysselin keskustasta sijaitsevalla mallitilalla sai näet pohtimaan tätä asiaa. Tilalta myydään jäähdytettyä, käsittelemätöntä maitoa konehallin päädyssä sijaitsevasta automaatista. Käsittelemätön maito on kasvava hittituote monille kohderyhmille.

Ei tarvinnut liioitella hygienian kanssa myöskään, kun tutustuttiin tilan juustolaan sekä jäätelön tuotantoon. Emäntä ja isäntä toivat juustomurikan navetan ovelle ja veistivät mutkattomasti siivuja vieraille navettatakki päällä.

Belgialainen tuottaja korosti myös, ettei maatalous, eläin-, ja elintarviketuotanto saa vieraantua kaupunkilaisilta. Siksi hän järjestää kuukausittain avointen ovien päiviä tilallaan. Niissä piisaa väkeä lampsimassa vapaasti navetta- ja muissa tiloissa ja sen jälkeen asiakkaina ostamassa mainiota lähiruokaa tilalta.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.