Sekin ihme nähdään nyt, että häntä heiluttaa koiraa

Kreikkalaiset kävivät sunnuntaina äänestämässä sopimuksesta, joka oli jo rauennut. Sinänsä järjenvastainen äänestys oli merkityksellinen Kreikan hallitukselle ja pääministeri Alexis Tsiprasille, joka sai äänestäjiltä tuen sille, ettei se hyväksynyt maalle tarjotun lainaohjelman ehtoja.

Perusasetelma ei sen sijaan muuttunut äänestyksellä. Moraalisesti kestävä ratkaisu, jonka kanssa on mahdollista elää, edellyttää, että Kreikka antaa periksi.

Asetelmasta huolimatta Tsipraksen retoriikka äänestystuloksen selvittyä oli loukkaavaa muita euromaita kohtaan. Hän arvioi, miten äänestys osoitti, ettei demokratia suostu kiristyksen kohteeksi. Sopii kysyä, kuka on kiristänyt ja ketä. Tsipras sanoi myös, että oikeudenmukaisia ratkaisuja löytyy, jos molemmat osapuolet sitä haluavat. Arvio on julkea. Kreikka syyllistää muuta Eurooppaa siitä, että se itse on elänyt muiden euromaiden kustannuksella ja vaatii vielä vastuiden kasvattamista.

Euromaiden keskuudessa on laaja yhteisymmärrys siitä, että Kreikalle ei pidä antaa periksi eli sen velkoja ei saa leikata. Kreikalta pitää sen sijaan vaatia rakenteellisia uudistuksia, jotka tervehdyttävät maan julkista talout­ta ja tekevät tilaa koko talouden tervehtymiselle. Tätä myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) painotti maanantaina ehdottaen, että Kreikka lähtisi Latvian ja Viron tielle, joka voisi tarkoittaa tasaveroa ja eläkeuudistusta.

Umpisolmun aukaisemiseksi Kreikan valtiovarainministerin Gianis Varoufakiksen ero oli välttämätön. Varoufakis on suututtanut osan euromaista ja päävelkojista kutsumalla heitä muun muassa terroristeiksi.

EKP rajoitti hätärahoituksen aiemmin päätetylle tasolle viime viikolla ja päätti maanantaina jatkaa sitä korkeintaan 20. heinäkuuta saakka, jolloin lankeaa maksuun 3,5 miljardin euron lainaerä. Jos neuvotteluissa ei ole edetty siihen mennessä, hätärahoitus loppunee. Siitä seuraava kaaos voisi ajaa Kreikan ulos eurosta.

Jos Kreikka eroaisi eurosta, se voisi johtaa myös eroon koko EU:sta. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ero olisi katastrofi. Epävakaus Euroopassa kasvaisi. Nato-maa Kreikka voisi lähentyä Venäjän kanssa, kuten pääministeri Tsipraksen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskustelu huhtikuussa ennakoi. Silloin Putin väläytti Kreikan osallistumista Turkin kautta kulkevaan kaasuputkihankkeeseen. Venäjä ilmoitti myös valmiutensa lainoittaa kreikkalaisia infrastruktuuri- ja energiahankkeita.

Niinpä vastakkainasettelun kärjistymisestä huolimatta Kreikan ero euroalueesta on ainakin toistaiseksi epätodennäköinen. Sellaiseen kehityskulkuun Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa sen enempää taloudellisesti kuin poliittisesti.

Jatkosta on neuvoteltava myös siksi, elämä jatkuu. Se on Kreikassa tiedostettu ilmiselvästi paremmin kuin muissa euromaissa. Siksi Euroopassa saadaan seurata Kreikan ja muun euroalueen suhteesta sikiävää ihmettä: häntä heiluttaa koiraa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vaalipölyä

Rumaa ja ei niin kaunista

Haavetta kryptasta ei ole vielä haudattu

Historiaan siirtyi hyvin värikäs eduskuntavaalikausi

Kielettä mielettä

Kuopion katseenvangitsijat

Keskustelu lihaverosta koulii varovaisuuteen

Minna Canth ei taivu yksioikoisiin tulkintoihin

Kansa ohjasi päättäjiä

Vanhus ja pingismaila

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.