Senioreilla hyviä ideoita

Pelko, pettymys ja yksinäisyys kuvaavat 93-vuotiaan Sylvin tunteiden ja hoitokokemusten vuoristorataa, jota hän on joutunut kulkemaan odottaessaan terveyspalveluja päivystyksessä. Pelko kumpuaa edellisestä käynnistä, jolloin hänet oli unohdettu odotushuoneeseen kylmissään.

Huoltaja rauhoittelee, mutta hänellä ei ole aikaa olla paikalla useita tunteja. Onneksi on kännykkä: omaisen saa kiinni, kun yksinäisyys ahdistaa.

Sylvin kokemus on yksi esimerkki terveydenhuollon palvelupolusta sellaisena, kuin asiakas tai potilas sen itse tuntee. Vastaavia esimerkkejä on kartoitettu kymmeniä Savonia-ammattikorkeakoulun Palvelumuotoilua ikääntyville (PALMU) -tutkimushankkeessa, jota Tekes rahoittaa.

PALMU-hankkeessa kehitetään uusia tukipalvelumalleja, -tuotteita ja viriketoimintaa ikääntyneille. Niitä hyödynnetään sairaalahoidon jälkeen, kotona asuvien ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen sekä palvelukeskuksiin.

Tapaustutkimusten soveltaminen helpottaa toimintamallien käyttöönottamista ja levittämistä sosiaali- ja terveysalalla.

Monet yritykset ovat heittäneet johtoportaansa kentälle kokeilemaan aidon asiakkaan kohtaamista. Asiakaslähtöisyys pelkkänä strategisena iskulauseena ei enää riitä. Se pitää hallita myös käytännössä. Monelle johtajalle voi asiakastyössä tulla helposti olo, ettei minua palkattu myyjäksi vaan asiantuntijaksi.

Johdon jalkautuminen asiakastyöhön avaa alan vaativuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut sekä potilaan kohtaaminen yksityissektorilla on mitä suurimmassa määrin myyntityötä, mutta myös asiantuntijatyötä. Miksei myös julkisissa palveluissa?

Käyttäjälähtöisessä palvelujen suunnittelussa Sylvi itse on palvelun suunnittelija, ei siis vain asiakas. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa palvelun käyttäjä osallistuu palvelutarpeensa määrittelyyn ja suunnitteluun monipuolisilla palvelumuotoilun menetelmillä. Osallisuus jo sinällään sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon.

Käyttäjälähtöisyys on palvelumuotoilun ydin. Professori Satu Miettinen kuvaa palvelumuotoilua prosessina, jossa työkalut painottavat vahvoja sosiaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä kohtaan, luovuutta ja visuaalista ajattelua. Suunnittelijat työskentelevät koordinaattoreina kaikkien sidosryhmien välillä.

Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen ikäihmisen karua arkea. Sylvi opetteli Savonian Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden ohjauksessa käyttämään Skype-yhteyttä Helsingissä asuvaan, lähes 70-vuotiaaseen aikamiespoikaansa sekä Australiassa asuviin lapsenlapsiinsa.

Hämmennys ja liikutus olivat molemminpuolisia, kun elävä näkö- ja puheyhteys toiselle puolelle maapalloa avautui.

Ikäihmisille myös kaikki käsityöt; mattojen kutominen, verkkojen paikkaaminen, puutyöt sekä tutut iltapuhdetyöt olivat taitoja, joita ei opetettu. Ne vain opittiin. Kädentaidoilla on jopa todettu olevan terapeuttisia vaikutuksia.

Erityisesti vanhenevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan käyttää luovan prosessin, kädentaitojen ja ilmaisun menetelmiä. Sylvi ei olisi koskaan voinut kuvitella olevansa taitelija. Ei ollut Idols- tai Talent-kilpailuja. Oli vain tekemisen halu ja tarve. Hankkeessa on toteutettu kaksi näyttelyä: Elämän rikkautta -ikääntyneiden ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttely sekä Elämä näkyvissä -näyttely.

Ihmisen hyvinvoinnin paras mitta on hänen oma kokemuksensa omasta olostaan. Koettu hyvinvointi on myös elämänlaatua.

Sylvi tekee käsitöitä mielellään. Hän tekee käsillään siksi, että käsityöllään hän voi rakentaa elämän merkityksellisyyttä. Luova hetki käsityön parissa voi jopa lievittää sairauden ja kivun tunnetta ja auttaa irrottautumaan potilaan roolista.

Neulominen on tehokasta terapiaa, koska se yhdistää mielen ja kehon. Kokemukset osoittavat, että sairaudesta toipumisessa ihmisen asenne voi olla tärkeä. Käsityö siirtää kielteiset tunteet myönteisiksi. Brittiläisissä ja ranskalaisissa tutkimuksissa on todettu käsin neulomisen auttavan jopa dementian ehkäisyssä.

Itse tekeminen saa aikaan onnellisuuden tunnetta, ja myös myönteisiä fysiologisia muutoksia. Esimerkiksi käsin neulominen on rytmikästä: se aktivoi aivoja, rauhoittaa, poistaa stressiä, on fyysistä sekä kaiken päälle tuottaa nautintoa.

Käsityön harrastamisesta on tullut myös sosiaalinen tapahtuma. Neulekerhot ja -kahvilat avaavat maailmaa niin ikääntyville kuin nuorille ja tuovat itsetunnon kohottamisen mahdollisuuksia.

Ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on kaikkien kuntien palvelurakenteiden koetinkivi. Suuressa kuntauudistuksessa sen merkitys vain korostuu.

Yli 75-vuotiaista vähintään 91 prosenttia tulisi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton suositusten mukaan asua omassa kodissaan. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Senioriasumispalvelujen tarjoaminen on liian vähäistä, vaikka kysyntää olisi.

Kuopion Puijonlaaksossa toista vuotta toiminut asumisoikeusasunto Pilvilinna on monen ikääntyvän toivoma asumismuoto. Monipuolinen yhteisö lähipalveluineen on sosiaalinen ja turvallinen kokonaisuus.

Taloudellisuuden, tehokkuuden, inhimillisyyden ja tyytyväisyyden yhdistäminen on mahdollista. Se voi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävää arkea. Asiakkaat eli käyttäjät on otettava vahvasti mukaan palvelujen suunnitteluun.

Kirjoittajista Kaija Sääski on Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja ja Eija Vähälä Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja ja opetusneuvos.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.