Sijoituksia tulevaisuuteen

Viime viikolla Helsingissä eduskuntatalon edustalla osoitettiin mieltä pakkoruotsia vastaan ja valinnanvapauden puolesta. Mediassa tapaus uutisoitiin lähinnä vastakkainasettelun lietsontana.

Ikäänkuin sivuosaan jäi se tosiasia, että samaan aikaan kahdeksan itäsuomalaista kuntaa anoi opetusministeriltä lupaa aloittaa venäjän kielen opetuksen peruskoulun 7. luokalla. Venäjän tuolloin aloittaneet lapset aloittaisivat halutessaan ruotsin opiskelun peruskoulun 8. luokalla eivätkä siis jäisi merkittävästi jälkeen muista ikätovereistaan.

Uutinen kiinnitti huomioni, koska olin itse Helsingissä mielenosoituksen aikaan. Tarkemmin sanottuna osallistuin nuorille Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijoille suunnatuille työelämäpäiville, joissa käsiteltiin muun muassa työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Vahva venäjän kielen taito avaa Suomessa ovia moneen suuntaan. Työpaikkoja on tarjolla niin valtionhallinnossa kuin yritysmaailmassa, sekä Suomessa että Venäjällä. Monet työpaikat saadaan nimenomaan venäjän kielen taidoilla.

Olen huomannut tämän itsekin. Kesätöitä on vaikea saada, ja monet opiskelukaverini viettävät ties monettako kesäänsä työttöminä ja opiskellen. Itse sen sijaan olen jo useana kesänä onnistunut löytämään ainakin jonkinlaista projektiluontoista työtä, nimenomaan venäjäntaitojeni ansiosta. Ovet olisivat auki myös töihin Suomen suurlähetystöissä Venäjällä.

Uskon myös, että pakkoruotsista keskusteltaessa yksi suurimmista ongelmista on, etteivät kiistelevät osapuolet tunne toisella puolella Suomea vallitsevia olosuhteita.

Samaisella Helsingin reissulla keskustelin aiheesta Åbo Akademissa opiskelevan tytön kanssa, joka ei ollut eläessään käynyt Helsinkiä ja Tamperetta itäisemmässä Suomessa. Kuinka häntä siis voisi vaatiakaan ymmärtämään tilannetta esimerkiksi Kuopiossa?

Asiat ovat toisin maamme länsirannikolla, jossa ruotsi on ehdottoman välttämätöntä kaikille asiakaspalveluammateissa toimiville. Kuitenkin Itä-Suomen kehitykselle edullista olisi suunnata kielten opetukseen käytettyjä voimavaroja uudella tavalla.

Työttömyys ja työvoimapula ovat molemmat nykyhetken ja tulevaisuuden suuria ongelmia. Edes ylempi korkeakoulututkinto ei ole näinä päivinä mikään tae työllistymisestä. Pikemminkin päinvastoin. Väestön vanhetessa työvoimaa kaivataan ensisijaisesti toisen asteen koulutusta vaativiin hoiva-alan tehtäviin.

Uusi eduskunta joutuu pakostakin ottamaan kantaa esimerkiksi eri oppilaitosten koulutusmääriin ongelmien ratkaisemiseksi.

Olennaista on, että Suomessa koulutetaan nyt ja tulevaisuudessa monipuolisia osaajia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi laaja-alainen ja tarpeenmukainen kielitaito on avainasemassa.

Venäjän kielen aseman tietoinen parantaminen kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia sekä kotimaassa että kansainvälisillä työmarkkinoilla. Eikä kielitaidosta liene haittaa myöskään esimerkiksi toisen asteen matkailu- tai ravintola-alan tutkinnon suorittaneille.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opiskelija Kuopiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.