Siltarummuista tietulleihin

"Siltarumpupoliitikko" on pahin poliittinen kirosana, jonka Suomessa voi singota vastakkaista mielipidettä olevaa vastaan.

Siltarumpupoliitikkojen kruunaamattomana kuninkaana on pidetty keskisuomalaista ministeriä Mauri Pekkarista. Hän on kuitenkin vanhetessaan ja viisastuessaan parantanut tapansa samaan tapaan kuin ikäpolvensa monet muutkin toivottomat tyypit, etunenässä Paavo Väyrynen ja Ilkka Kanerva. Kerrallisesta siltarumpupoliitikosta on kehkeytynyt Vanhasen toisen hallituksen todellinen superministeri.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tässä maassa tehtäisi edelleen siltarumpupolitiikkaa.

Se vain tapahtuu nyt uusin muodoin. Nykyisen hallituksen todellinen siltarumpupoliitikko on yllättävää kyllä yksi sen helsinkiläisistä jäsenistä, asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Hallituksessa asuntoministeri näyttää vetävän reippaasti ja omantunnontuskia tuntematta kotiin päin melkein asiassa kuin asiassa. Sipoon läntisten osien pakkoliitos sai hänet suorastaan riemuihinsa. Pääkaupunkiseudulle kaavailluista ruuhkamaksuista, tietulleista, helsinkiläisministeri on esittänyt näkemyksiä, jotka osoittavat pöyristyttävää yksisilmäisyyttä muuta maata kohtaan.

Vapaavuoren mielestä helsinkiläiset itse pitäisi vapauttaa pääkaupungin ruuhkamaksuista ja periä tullia vain niiltä, jotka tulevat kaupunkiin sen ulkopuolelta.

Niinpä niin, kyltymätön on helsinkiläisten ahneus. Omat liikenneruuhkansakin he maksattaisivat muilla ja vielä valtion suostumuksella, jos asuntoministeri Vapaavuori saa tahtonsa läpi.

Helsinkiin ei lähdetä muualta maasta siksi, että saataisiin syntymään mannermaisia ruuhkia myös yhden suomalaisen paikkakunnan liikenteeseen.

Pääkaupunkiin mennään useimmiten pakosta. Kun poliittinen ja taloudellinen valta on keskitetty yhteen paikkaan, niin sinne on mentävä, vaikka ei olisi minkäänlaisia haluja.

Jos asuntoministeri Vapaavuori haluaa muun Suomen maksamaan todella kotikaupunkinsa liikenneoloista, niin siihen on olemassa erinomaisen hyvä ja tasapuolinen vaihtoehto: puretaan hallinnon, opetuksen ja järjestökentän keskittyminen ja hajasijoitetaan, alueellistetaan, yhteiset toiminnot kaupunkeihin, joissa ei tunneta ruuhkia.

Näitä paikkakuntia kyllä riittää maakunnissa. Minulla on sellainen käsitys, että hallituksen mapeissakin on paksu pinkka käsittelemättömiä anomuksia, joissa eri maakunnat ja kaupungit tekevät perusteltuja esityksiä erilaisten julkisten laitosten alueellistamisesta.

Vanhasen toiseen hallitukseen on asetettu maakunnissa runsaita toiveita.

Näin siksi, että poliittisesti hallitus rakennettiin pohjalle, jolla piti luontaisesti olla ymmärrystä koko maan eikä vain hyöteitten rintamaitten asioille. Hallitusohjelmaankin on luvattu paljon maakunnille hyviä asioita.

Käytännössä ei näytä tapahtuvan kuitenkaan minkäänlaista olennaista muutosta. Alueellistaminen on jumissa - ei maakuntien aloitteellisuuden vuoksi, vaan siksi, että ministeriöiltä ovat loppuneet muka hyvät ideat hajasijoitettavista toiminnoista.

Eri alojen hallintoa keskitetään yhä enemmän, mikä vie yhteenlaskien tuhansittain työpaikkoja pienemmiltä paikkakunnilta. Talouselämän viimeaikaiset suuret suru-uutiset ovat nekin iskeneet kovimmin maan haavoittuviin itäisiin osiin.

Stora Enson saneerauksessakin valtiovalta nosti aluksi kädet pystyyn. Kun valtionyhtiöistä vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies ryhtyi lopulta toimiin, niin tuloksena oli yksi työtön lisää. Stora Enson entinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Jukka Härmälä on onnekseen jo eläkemies eikä hänen taloudensa romahda Outokummun ja Rautaruukin hallituspaikkojen vuoksi.

Hallitusta koottaessa puhuttiin, että valtionyhtiöt tarvitsisivat ihan oman ministerinsä, jolla ei olisi muita ministerikiireitä. Nyt jälkikäteen katsottuna tämä olisi turhaa, koska valtiolla ei ministereiden todistuksen mukaan ole mitään sanansijaa valtionyhtiöiden päätöksiin.

Seuraavassa hallituksessa valtionyhtiöiden omistajaohjauksen voi hyvin jättää elinkeinoministeriölle, jonka rooteliin kuuluvat kaikki muutkin yrityksiä koskevat asiat.

Ja onhan sen johdossa superministeri eikä mikään siltarumpupoliitikko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.