Sinuhen sukua

Köyhällä ei ole varaa kauniisiin naisiin, joten parasta on savolaisen miesväen jättää haaveet maailmanhistorian kaikkein kauneimmasta ja halutuimmasta naisesta, Kleopatrasta. Piti olla Julius Caesarin tai Marcus Antoniuksen veroinen roomalainen ylimys ja sotapäällikkö, että olisi kyennyt tekemään syvällisen vaikutuksen tähän jalosukuiseen egyptiläiseen naiseen ja maansa kuningattareen.

Mutta niin köyhiä emme ole Savossakaan, etteikö meillä olisi varaa toiseen kuuluun Niilin laakson ihmiseen. Akateemikko Mika Waltarin vuonna 1945 valmistunut Sinuhe egyptiläinen on kuulunut jo yli kuuden vuosikymmenen ajan joka kodin peruslukemistoon - ja joutaisi kuulua myös vielä pitkään meidän jälkeemmekin.

Waltarin kirjaama Sinuhen viisaus on iätöntä:

"Vuodet vierivät ja ihmiset syntyvät ja ihmiset kuolevat eläessään, vaan he ovat onnellisia vain kuollessaan. Siksi ei ole suurempaa turhuutta kuin ihmisen elämä eikä syy ole sinun, vaan ihminen pysyy samana ajasta aikoihin".

"Turhaan koettelet ihmistä sodalla ja hädällä, rutolla ja tulipaloilla, jumalilla ja keihäillä, sillä koettelemuksistaan ihminen vain paatuu, kunnes hän on krokotiilia pahempi, ja sen tähden vain kuollut ihminen on hyvä ihminen".

Erityisesti Savossa, idän ja lännen lihamyllyjen välissä, ihmiset ovat tottuneet suhtautumaan maailmanmenoon Sinuhe egyptiläisen tavoin, hötkyilemättä.

Toinen asia on sitten se, ovatko tämän päivän egyptiläiset enää Sinuhen kaltaisia. Malttavatko he odottaa oikeuksiensa toteutumista vai panevatko he yhteiskunnan rattaat pyörimään ylikierroksilla, jolloin joku rusentuu aina väistämättä rattaitten väliin - hyvän nimissä.

Loppujen lopuksi Egypti on meille suomalaisillekin paljon enemmän kuin vain maa, jossa romaanihenkilö Sinuhe taivalsi joskus historiallisen ajan alussa.

Ilman Egyptiä ei meillä olisi edes henkisen elämämme vankinta pohjaa, kristillistä uskoa.

Vanhan testamentin kertomuksia kuunnellessamme tai lukiessamme pistäydymme tuon tuostakin faaraoitten maahan. Siellä Niilin viljavilla rannoilla eli nuori Joosef mahtavan Potifarin kavalan vaimon hoteissa, sieltä läksi Mooses tuomaan heimolaisiaan Punaisen meren yli Luvattuun maahan. Juuri tuolla samaisella matkalla hän tuli antaneeksi meille myös ne kymmenen käskyä, joitten mukaan itse kukin meistä koettaa parhaansa mukaan elellä.

Mooseksen ja väkensä mukana tuli juutalaiseen ja sen myötä kristilliseen uskoon tuli Egyptin-tuomisina yksi uskon keskeisistä periaatteesta: On vain yksi jumala. Faarao Ekhnatonille tuo jumala oli kuitenkin vielä pelkkä aurinko, eikä vielä sellainen yläkerran isäntä, joksi me jumalan ajattelemme.

Egyptistä on peräisin myös ajatus ihmisen kuolemattomuudesta. Kuopiolainen teologi Kari Kuula muistuttaa, että Egyptissä kuolemattomuus luvattiin vain faaraoille. Sen vuoksi heidän viimeisiksi leposijoikseen rakennettiin huikean suuria pyramideja, jotta jälkipolvetkin ymmärtäisivät faaraoitten olleen muita kuin tavallisia kuolevaisia.

Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina Egypti kuului uuden opin valta-alueisiin. Siellä kopioitiin suurella innolla pyhiä kirjoituksia, ja Alexandrian kuulu kirjasto oli yksi niitten keskeisistä tallennuspaikoista.

Euroopalle Egypti edustaa Lähi-idän länttä, kun taas Irak - raamatullinen Kaksoisvirtojen maa - on jo puhdasta itää.

Neljä, viisi tuhatta vuotta sitten syntynyt jakolinja on osoittautunut hämmästyttävän lujaksi. Jenkit ovat yrittäneet istuttaa kohta kahdeksan vuoden ajan länsimaista demokratiaa Irakiin - tuhoisin seurauksin. Sen sijaan egyptiläiset nousivat toteuttamaan kansanvaltaa omasta tahdostaan, ilman amerikkalaisten kehotusta

Egyptin kansa saattaa saavuttaa jopa ilman suurempaa verenvuodatusta. Vuoden 1956 Suezin kriisin aikana tarvittiin vielä YK-joukkoja turvaamaan rauhaa kanavan varrella, ja se avasi myös monelle suomalaiselle sotapojalle tien suureen maailmaan. Nyt Egyptin oma armeija turvaa rauhaa ja kansanvaltaa ihan omasta halustaan.

Armeijoista ollaan monta mieltä. Egyptissä armeija näyttää esimerkkiä, että se voi olla muutakin kuin pelkkä harvainvallan rautainen nyrkki tai käsikassara.

seppo.kononen@savonsanomat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.