Sipilä, Soini ja Vennamo

Valehtelisin jos väittäisin, että Suomen politiikan koukerot eivät joskus paitsi huvittaisi myös kummastuttaisi. Maalaisliiton perillisten sopu on oiva esimerkki. Perussuomalaiset ja Suomen Keskustahan ovat nyt samassa hallituksessa.

Puolueiden johtajat, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) ovat yhteistyön takaajat. Kimpan soisi toimivan, jotta Suomi saataisiin nousuun. Huolta herättääkin äskeinen kiista turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.

Vaikka politiikka on myös kamppailua henkilökohtaisesta vallasta, kansakunnan kokonaisetu on tärkein. Aika ja miehet ovat erilaisia, mutta Sipilän ja Soinin kumppanuuden voi rinnastaa Urho Kekkosen (1900–1986) ja Veikko Vennamon (1913–1997) työtoveruuteen.

Maalaisliiton mahtimiesten välien särkymisestä saa varoittavan esimerkin tähän päivään.

Valtiotieteiden tohtori Seppo Keränen arvioi uudessa kirjassaan Vallan leppymättömät. Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon taistelujen vuodet, miksi puolueveljistä tuli heltymättömät vihamiehet ja mitä siitä seurasi Suomen politiikalle.

Pääministeri Kekkonen otti Vennamon hallitukseensa 1954 ja tämä tuki 1956 Kekkosta presidentiksi. Vennamo uskoi, että Kekkosen presidenttiyden ansiosta hänestä tulee maalaisliiton johtaja ja sitten presidentti. Vaikka Kekkonen ei tukenutkaan, Vennamo pyrki maalaisliiton johtoon, mutta ei pystynyt syrjäyttämään V.J. Sukselaista. Puuttui luottamusta. Keränen kertoo kirjeestä, jonka Kekkonen lähetti Einari Karvetille presidentiksi valintansa jälkeen. Kekkonen varoitti, että maalaisliitossa on railo:

”Tällä kertaa ehkä enemmän piilevä kuin näkyvä, ja sen särön muodostaa Veikko Vennamo. Hänessä on ainesta hyvään, maaseutuväestön ja puolueen voimien kokoamiseen, ja pahaan, voimien hajoittamiseen, repimiseen. Pelkään suuresti, että repiminen saa hänessä vallan.”

Teoksessa kuvataan Vennamon puolueen synty ja hajoaminen 1970-luvulla. Asia on ajankohtainen, koska Soini ajoi hallitusohjelmaan kohdan, jolla puoluetukilaki on määrä palauttaa muotoon, jossa se oli ennen ”seteliselkärankaisia”. 1972 lakia muutettiin niin, että toiseen ryhmään siirtyvät edustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, jos siirtyjiä on yli puolet. SMP hajosi, kun SKYP syntyi 1972. SMP:n konkurssi oli 1995.

Vennamon vaalipiiri ja vankin tuki olivat Savossa. Vennamon ura alkoi sotien jälkeen asutustoiminnan johtajana. Kuopiossa 1954 perustettu Asutusliitto oli vallan lähde ennen kuin hän perusti Suomen pientalonpoikien puolueen, joka oli Suomen Maaseudun Puolueen ja Perussuomalaisten edeltäjä. Suomen pientalonpoikien puolue perustettiin 1959 Pieksämäellä. Ensimmäinen puoluekokous oli samana vuonna Kiuruvedellä.

Vennamo yritti suistaa Kekkosen presidentin tuolilta vuonna 1962 Honka-liitolla, muttei onnistunut. Lopulta ikääntyminen lauhdutti mielen ja palautti Vennamon halun yhteistyöhön. Soini arvelee Keräsen kirjassa, että Vennamo saattoi jopa pohtia paluuta ”Maalaisliittoon”, kun SMP kuoli.

Myös nyt Venäjän ja Suomen Etyj-kokouskiista, Kreikan talouskaaos ja kotimaan paheneva työttömyys vaativat tahtoa yksituumaisuuteen. Huominen on epävarma ja hallituksen etsikkoaika lyhyt. Sipilän, Soinin ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) pitäisi muistaa opetus ihmiselosta:

Tällä tiellä ei ole kulkijaa – sillä totuus on tuolla puolen – ja vähitellen hämärtyy kesäinen ilta...

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.