Sivistys saapui kaupunkiin

Suomalaiset pääsivät juomaan Coca-Colaa ensimmäisen kerran omalla maaperällään vuonna 1952. Minulle autuus aukeni joskus 1950-luvun puolivälin jälkeen. Erilainen pullo kiinnosti Siimeksen kyläkaupassa Vaalassa. Isä varoitteli, mutta turhaan: ostaa piti. Pahalta se maistui.

Coca-Colaa pidetään maailman arvokkaimpana tavaramerkkinä. Nyt sitä saa kaikkialla maailmassa Kuubaa ja Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.

Paljon ei jää jälkeen McDonald’s. Sekin on globaali brändi.

Vuonna 1988 pääsin syömään hampurilaisen uutuuttaan kiiltelevässä McDonald’sissa Budapestissä. Ravintola oli juuri avattu ministerivoimin.

Amerikkalaiset hampurilaiset työntyivät viimeisillään natisevan sosialistisen Euroopan sisälle sen heikoimmista kohdista. Ensin vallattiin Jugoslavia, sitten Unkari jo samana vuonna.

En pidä Coca-Colasta enkä hampurilaisista, olipa ne valmistettu missä tahansa.

Olen matkoillani ryhtynyt välttelemään myös Starbucks-ketjun kahviloita. Kahvissa sinänsä ei ole valittamista, mutta juon kahvini mieluummin toisella tavalla suunnitellussa ympäristössä. Ilmeisesti tässä yhteydessä pitäisi markkinointikielellä puhua konseptista.

Starbucks avasi ensimmäisen kahvilansa Suomessa viime vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kuluneella viikolla kerrottiin, että toinen on tulossa Akateemisen kirjakaupan tiloihin Helsinkiin.

Piti heti ottaa selvää, mitä tapahtuu Café Aallolle, joka on Akateemisen kirjakaupan toisessa kerroksessa. Se oli mielikahvilani asuessani Helsingissä. Siellä juon kahvini nytkin, kun käyn pääkaupungissa.

Onneksi Café Aallolle ei tapahdu mitään. Se jatkaa entisellään.

Starbucksin tulo Kirjataloon ei myöskään tuhoa Alvar Aallon suunnittelemia alkuperäiskalusteita. Niin on ainakin luvattu. Remontti aiotaan kuulemma toteuttaa ”Aallon alkuperäisen suunnitelman hengessä”.

Tämän lupauksen täyttymistä me Akateemisen kirjakaupan vakioasiakkaat aiomme valvoa silmä kovana 400 kilometrin päästäkin.

Toivotamme Starbucksille onnea. Sitä se nimittäin tarvitsee. Kaikilla kansainvälisillä ketjuilla ei suju Suomessa hyvin.

Hyvä esimerkki on hampurilaisbisnes. McDonald’s hallitsee yhdessä kotimaisen Hesburgerin kanssa markkinaa. Siitä huolimatta Mäkkäri ei Suomessa ole mikään kultakaivos.

Joinakin vuosina sen toimintaa Suomessa pyörittävä yritys on tehnyt jopa voittoa, mutta pahimmillaan tappiota on tullut vuodessa liki kuusi miljoonaa euroa.

Burger King avasi Suomessa 1980-luvulla kaksi hampurilaisravintolaa, toisen Helsinkiin ja toisen Tampereelle. Ne eivät kannattaneet ja ketju vetäytyi Suomesta.

Tampereen Keskustorilla sijainneesta ravintolasta tuli itse asiassa Suomen ensimmäinen McDonald’s joulukuussa 1984.

Kolmisen vuotta sitten Burger King kaavaili rantautumista uudelleen Suomeen, mutta luopui hankkeesta.

Nyt ketju on kuitenkin tehnyt franchise-sopimuksen Restelin kanssa, ja ensimmäiset uudet hampurilaisravintolat avataan Suomeen vuodenvaihteessa.

Suomi ei ole helppo paikka kansainvälisille ketjuille, koska markkinat ovat pieniä ja kyllästettyjä. Vähittäiskauppaa hallitsee kaksi suomalaista jättiä. Vain saksalainen Lidl on uskaltautunut Suomeen, mutta ei ole kyennyt nirhaamaan isoa siivua markkinasta.

Suomessa on paljon kaltaisiani jäpäkyöriä, jotka kyllä toivottavat kansainväliset yrittäjät tervetulleiksi, mutta joille globaalit ketjut ovat jo tulleet tutuiksi. Ne eivät tuo mukanaan mitään uutta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.