Soinin jytky jää kakkoseksi

Heinäpaalit paloivat ja talikot heiluivat. Naisilla oli kättä pidempänä saunapuita, ja etelän maanviljelijät ajoivat lunta Helsingissä mustalle asvaltille, koska EU oli piru.

Suomalaisittain yllättävän iso porukka lähti kaduille EU-vastaisiin mielenosoituksiin 1990-luvulla. Valtaosa oli maanviljelijöitä.

Olennaisimmassa mielenilmauksessa unionin vastainen uho jäi kuitenkin alakynteen. Suomalaiset pääsivät kertomaan poikkeuksellisesti mielipiteensä vuonna 1994 neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä, joka oli toinen itsenäisen valtion historiassa.

Sen jälkeen suomalaisten EU-tuntoja ei ole äänestyskopeissa kyselty - missään vaalissa.

Tuntojen ilmaiseminen laimeni myös kaduilla, kun päästiin tälle vuosituhannelle. Muutama viljelijä jaksoi polttaa malliksi heinäpaaleja maatalouskomissaari Franz Fischlerille vuonna 2003. Enemmistö kuitenkin sopeutui EU-kansalaisuuteen. Loput vain jupisivat.

Tänä ja viime vuonna on ollut taas toisin. EU-asiat palasivat pinnalle, kun kriisimaita ja -pankkeja piti ruveta tukemaan. Suomalaisten EU-kuohunnassa on silti muitakin syitä kuin suuret tukipaketit. Asioiden etenemistapaa ei kannata vähätellä.

Suomalainen rivikansalainen on roolitettu yli 10 vuoden ajan sivustaseuraajaksi, kun isot muutokset ovat hissutelleet näyttämölle.

Kansanäänestyksiä ei ole enää järjestetty, eikä mielipidemittausten vahvoja signaaleja suuremmin noteerattu Eduskuntatalossa.

Suomalaisten enemmistö vastusti gallupeissa EMU-jäsenyyttä eli Euroopan talous- ja rahaliittoon menoa pitkin 1990-lukua. Vielä vuoden 1997 lopussa Suomen Gallupin luvut osoittivat, että 49 prosenttia vastusti periaatteessa yhteistä rahaa. Vain 39 prosenttia kannatti.

Muutama kuukausi myöhemmin Suomesta tuli EMU-maa.

Vuonna 2008 noin 60 prosenttia vastaajista sanoi ei, kun TNS Gallup tivasi, "pitäisikö eduskunnan hyväksyä perustuslaki, joka tekee EU:sta entistä enemmän liittovaltion". Vain reilut 20 prosenttia vastasi kyllä.

Saman vuoden kesäkuussa eduskunta hyväksyi Lissabonin sopimuksen. Se on lähes vastaavan sisältöinen kuin useissa maissa kansanäänestyksillä aiemmin tyrmätty EU:n perustuslaki.

Suomessa kansanäänestystä ei järjestetty kummallakaan kierroksella. Kotoinen keskustelu Lissabonin sopimuksen sisällöstäkin oli vähäistä, koska katseet kohdistuivat syksyn kuntavaaleihin ja EU-vaalit odottivat vuoden päässä.

Uusi ohari on edessä tänä vuonna. Eduskunta äänestää vielä ennen presidentinvaaleja Suomen uudesta perustuslaista, joka sisältää kirjauksen EU-jäsenyydestämme.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet esitti viime viikonloppuna EU:n perussopimuksiin muutoksia, joilla voisi estää euromaan karkaamisen taloudellisille harhapoluille. Unionilla pitäisi olla mahdollisuus määrätä jäsenvaltioita toteuttamaan päätöksiä.

Talouskriisi jyllää pitkin Eurooppaa, joten vaatimuksen ymmärtää. Se kuitenkin muuttaisi EU:n liittovaltioksi, ja suomalaisten pitäisi jossakin vaiheessa päästä edes vaaleissa kertomaan, miten pitkälle EU:n liittovaltiokehitys saa edetä tai miten pitkälle sen täytyy edetä.

Viime eduskuntavaalien alla oli niin paljon tapetilla, ettei tuloksesta voi päätellä suomalaisten enemmistön EU-tuntoja. Timo Soinin (ps.) jytkyä suurempi jytky on edelleen se, etteivät isot EU-ratkaisut ja Suomen äänestykset ole kohdanneet yli 10 vuoteen.

Presidentinvaaleilta on lupa odottaa muuta.

Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen on sijoitellut hanakimmin kanssakilpailijoitaan EU-janalle. Itsensä hän asettaa keskelle janaa Soinia asiallisempana EU- ja eurokriitikkona. Paavo Lipponen (sd.) ja Sauli Niinistö (kok.) ovat Väyrysen viivastolla eurojunailijoina toisessa äärilaidassa.

Väyrysen näkemys on Väyrysen. Ehdokkaiden kohtaamiset osoittavat, miten he asemoituvat. Asemalla on väliä, vaikka presidentti on lakaistu sivuun EU:n sisäpolitiikasta.

Voittajalla on vaalien jälkeen kansan enemmistön jakama näkemys Suomen toivottavasta suunnasta. Sellainen pitäisi olla myös EU:n tulevaisuudesta. Maan laajin mielipidemittaus on hyvä tapa selvittää molemmat.

Vaalin jälkeen jokaisen on syytä muistaa muuan asia. EU-myönteisten tai EU-vastaisten ehdokkaiden pärjääminen kertoo aivan yhtä painavasti suomalaisten enemmistön mielipiteestä.

Kirjoittaja on Savon Sanomien yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.