Soneran vuoro

Talouselämässä on eletty myrskyisiä aikoja viime viikkoina ja kuukausina. Stora Enson tehtaitten lopetukset Suomessa ja Nokian päätös Bochumin tehtaan sulkemisesta ovat nostattaneet harvinaisen kovia vastarinnan aaltoja, jotka eivät ota edes laantuakseen. Tuhansien ja taas tuhansien työpaikkojen katoaminen ei mullista vain yksityisten, työttömiksi jäävien työntekijöiden elämää, vaan vaikuttaa lamauttavasti myös tehdaspaikkakuntien yleisiin mielialoihin.

Stora Ensosta ja Nokiasta myrsky siirtyy seuraavaksi Soneraan tai TeliaSoneraan, joka perjantaina ilmoitti pyrkivänsä noin 3 000 työntekijän vähennykseen. Yksi kolmasosa, vajaa tuhat henkeä, näistä irtisanottavista tai eläkkeelle lähetettävistä on suomalaisia.

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ensikommentit ovat olleet tietenkin tyrmistyneitä. Satoja ja taas satoja työpaikkoja on saneerattiin jo viime vuonna. Sekään ei riittänyt, vaan käyttöön otetaan entistä kovemmat konstit.

Ruotsin ja Suomen valtioiden hallinnassa olevan telejätin viime vuoden tulos oli numerollisesti hyvä: kymmenen miljardin euron liikevaihdosta jäi voittoa kolmisen miljardia, mikä antaa mahdollisuuden maksaa omistajille jopa kaivattuja lisäosinkoja.

Pörssisijoittajien olisi kuvitellut olevan innoissaan, mutta toisin kävi: TeliaSoneran muutoinkin suhteellisen alhainen kurssi putosi tuloksen julkistuksen jälkeen kymmenellä prosentilla. Se kertoo, että pörssin mielestä yhtiötä pitäisi siivota vieläkin rajuimmilla otteilla kuin mitä on nyt tapahtunut ja tapahtuu uuden toimitusjohtajan Lars Nybergin aikakaudella.

Ruotsin ja Suomen valtioitten teleyhtiöitten fuusiosta syntyneen TeliaSoneran koko elämä on ollut jollain lailla yhtä pettymystä. Sen osakkeesta piti tulla todellinen koko kansan osake, jonka avulla ruotsalaiset ja suomalaiset piensijoittajatkin olisivat päässet maistamaan kapitalismin ihanuutta. Näin ei käynyt, on tullut vain tappioita.

Yhtiön havittelemat ulkomaiset laajentumisyritykset ovat kohdanneet suunnattomia vaikeuksia. Päätä on lyöty seinään ennen muuta Turkissa ja Venäjällä. Ensimmäinen toimitusjohtaja, ruotsalainen Anders Igel oli ehkä tarkka ja varovainen talousmies, mutta turhan rauhallinen kansainvälisen teleyhtiön johtoon.

Ravakoita ratkaisuja olisi pitänyt tehdä, ja siihen ei Igelistä ollut. Seuraaja Nybergin epäkiitollisena työnä on tehdä uusien aikojen edellyttämä suursiivous, mikä ei tapahdu hetkessä. Kasvuvaiheessaan uusi informaatioteknologia imi työväkeä, mistä vain sai. Kun perustyö on tehty, rakentajat saavat mennä ja vain ylläpitäjät jäävät. Tämä on nähty rautateillä, tämä on nähty teollisuudessa ja väistämättä se nähdään myös informaatioteknolian yrityksissä.

Stora Enson yhteydessä on puhuttu isoon ääneen valtion omistajaohjauksesta. Valtio on levitellyt käsiään, ja sama toistunee TeliaSonerassa. Valtionyhtiöissä on saattanut olla joskus suojatyöpaikkoja. Pörssiyhtiöillä ei ole siihen varaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.