Sote-kahakka uhkaa pirstaloida maakuntajakoa

Vuosikausia vatkattu ja edelleen pahasti kesken oleva sote-uudistus uhkaa pirstaloida nykyisen maakuntajaon. Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa uudistus luvataan toteuttaa nykyisen 18 itsehallinnollisen maakunnan pohjalta, mutta näyttää selvältä, että hallituksen on pakko tarkastella maakuntien lukumäärää uudistuksen edetessä.

Yksi syy on myös hallitusohjelmaan hyväksytty kirjaus, jonka mukaan ”hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen
erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä”.

Selvitystyö on loppusuoralla. Vahvimmin esillä on malli, jonka mukaan Uusimaa jaettaisiin peräti neljään pienempään maakuntaan. Sen lisäksi oman alueensa muodostaisi yksinään Helsinki, jolle tulisi myös maakunnille kuuluvia tehtäviä.

Huomiota mallissa herättää erityisesti kuudesta kunnasta muodostuva Itä-Uusimaa, jonka asukasmäärä olisi vain noin 100 000. Asiantuntijat ovat arvostelleet jo 18 maakunnan mallia siitä, että kaikissa maakunnissa ei ole riittävän suurta väestöpohjaa. Nyt tulisi yksi vähäväkinen maakunta lisää.

Uudellemaalle räätälöity malli olisi erikoinen myös sen vuoksi, että todennäköisesti uudistuksen ulkopuolelle jäisi erikoissairaanhoito eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Kysymysmerkki on pelastustoimi. Ilman erikoissairaanhoitoa ja pelastustointa Uudenmaan uudet maakunnat muistuttaisivat tehtäviltään takavuosilta tuttuja kuntainliittoja, joita pienet kunnat perustivat huolehtimaan terveyskeskuksista.

Sote-kahakka myllertää Uudenmaan lisäksi Etelä-Savossa. Maakunta menettää jo ilman sote-uudistustakin kaksi nykyistä kuntaansa: Heinävesi siirtyy Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa. Maakunnan väkiluku painuu siirtojen vuoksi alle 140 000:n.

Suurempi uhka Etelä-Savolle on Savonlinnan seudun halu järjestellä sote-palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Halulla on historialliset syynsä. Savonlinna ja sen ympäristökunnat ovat aina kamppailleet tasapäisesti maakunnan toisen keskittymän eli Mikkelin seudun kanssa maakunnan veturin asemasta. Maakunta on jakautunut Itä- ja Länsi-Savoon.

Pohjois-Savo on viisaasti suhtautunut pidättyvästi Itä-Savon pyrkimyksiin, vaikka niitä ymmärretäänkin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri haluaa vielä odottaa sote-uudistuksen valtakunnallisia linjanvetoja ennen kuin neuvottelut Savonlinnan seudun kanssa todella aloitetaan.

Jos ne lopulta aloitetaan ja jos ne johtavat Itä-Savon liittämiseen osaksi Pohjois-Savon maakuntaa, on koko Etelä-Savon maakunta vaakalaudalla. Mikkelin ja Pieksämäen seudut pakotetaan miettimään, onko niillä tulevaisuutta omillaan. Heraldiikka ei tietysti ratkaise, mutta yhdistyneen Savon maakunnan vaakunaksi voisi kelpuuttaa viritetyn jousen, olipa sen suunta ylös vasemmalle tai oikealle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Aivovammat ovat ongelma jääkiekossa

IBM – reikäkorteista pilvipalveluun

Kiroilevalta isältä vesselille

Talvihoidon tasokorotus teillä paikallaan

Jokainen isä onansainnut muistamisen

Hälytyskellot eivät kuulu

Eurooppaan rakennetaan jälleen uusia muureja

Verojen käytön täytyy perustua avoimuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.