Sovintoneuvos

Suomen oikeusjärjestelmä on yleisesti mielletty kolmiportaiseksi. Käräjiltähän sitä ensimmäiseksi oikeutta lähdetään hakemaan, kun muuten ei asiaan tunnu tulevan ratkaisua.

Monta kertaa tuo käräjäoikeuden päätös ei riitä, vaan hoviin pitää valittaa varmuuden vuoksi, josko sen päätös vastaa paremmin omaa käsitystä oikeudesta. Niin maamme jo muutenkin ylikuormitettu oikeusjärjestelmä saa yhden uuden jutun ruodittavakseen.

Vähemmän tunnettua on rikosten ja riita-asioiden sovittelu. Se on oikeuden saamisen eräs muoto, missä asianosaiset itse saavat vaikuttaa oman asiansa hoitamiseen. Jos tässä prosessissa päästään sovintoon, osapuolet saattavat välttää raskaan ja kalliin oikeusprosessin tuomioistuimessa.

Rikosasioiden sovittelua on toteutettu Suomessa jo lähes 30 vuotta. Tovi sitten Kuopiossa vietettiin sovittelutoiminnan 20-vuotisjuhlaa oikeusministerimme juhlistamana. Lain voimaan tulon jälkeen silloisen Itä-Suomen lääninhallituksen ja Kuopion kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti lakisääteisestä riita- ja rikosasioiden sovittelusta vastaa Kuopion kaupunki pääosassa Pohjois-Savon maakuntaa.

Sovittelu on asettunut kolmen toiminta-alueen risteyskohtaan. Sillä on liittymät sosiaalipalveluihin ja -työhön. Toiseksi sovittelulla on merkitystä rikosten ja riita-asioiden oikeusprosessissa. Kolmanneksi se on liittynyt kansalaisyhteiskuntaan kolmannen sektorin kautta, sillä kaikki sovittelijat ovat vapaaehtoisia henkilöitä.

Sovittelujärjestelmä on lailla säänneltyä toimintaa. Sovittelu ja mahdollinen saavutettu sovinto voidaan rikoslainsäädännössä ottaa erääksi syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteeksi. Sovinto on säädetty rangaistusta lieventäväksi seikaksi.

Kaiken lisäksi sovittelu on osapuolille maksuton palvelu. Valtiolle aiheutuu sovittelusta vuosittain noin kuuden miljoonan euron kustannukset. Se on varsin pieni kustannus siihen verrattuna, jos riidat päätyisivät sovittelun sijaan oikeusprosessiin.

Sovittelutapauksia on alueellamme vuosittain noin puolen tuhatta. Rikosnimikkeinä on pahoinpitelyä, varkautta, kotirauhan rikkomista sekä uhkausten ja kunnianloukkausten kautta vahingontekoon. Asiakasmäärä on ollut reilut tuhat henkilöä.

Sopuun näistä vireille tulleista jutuista päästiin noin 70 prosentissa tapauksia. Tekoja hyvitettiin rahalla noin sadallatuhannella eurolla. Muita hyvitystapoja olivat työsuoritukset, käyttäytymissopimukset ja anteeksipyynnöt.

Tästä työstä vastaa maakunnassamme noin 70 vapaaehtoista sovittelijaa, valtaosa naisia. Sovittelutyöstään he eivät saa palkkiota. Heille korvataan vain matkakulut.

Lautamiehet saavat istunnoistaan palkkion. Herastuomarin arvonimi tulee aikanaan myötäjäisenä riittävän pitkästä oikeudenjakajan työstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta. Sen tehtävänä on muun muassa sovittelutoiminnan kehittäminen.

Arvoisa lautakunta, olisiko paikallaan korvata sovittelijan työ lautamiehen palkkiota vastaavalla korvauksella? Ja kävisikö ansioituneelle sovittelijalle sovintoneuvoksen arvonimi?

Kirjoittaja on kuopiolainen eversti evp.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.