Suojelupoliisi muistuttaa tiedustelulakien tarpeesta

Suojelupoliisi ei valitettavasti erehtynyt nostaessaan viime vuoden kesäkuussa terrori-iskun uhan Suomessa asteikolla matalasta kohonneeksi. Noin kaksi kuukautta myöhemmin Turussa tapahtui puukkohyökkäys, jota käsitellään nyt oikeudessa ensimmäisenä Suomen maaperällä tapahtuneena terroritekona.

Syyttäjät vaativat terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä elinkautista puukottajalle, joka tappoi lyhyes­sä juoksussaan kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Puolustuksen mukaan teot eivät välttämättä kata sitä, mitä lainsäädäntö tarkoittaa terrorismilla. Tekijä itse koki olevansa Isisin soturi, joka halusi kostaa muslimien kokemat vääryydet.

Keskiviikkona vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Suposta arvioitiin uhkataso edelleen kohonneeksi. Merkkejä siitä, että arviota olisi laskettava, ei Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan ole. Radikaali-islamismin muodostama uhka Euroopassa ei poistunut Isisin kalifaatin tappioihin Irakissa ja Syyriassa, vaan se on muuttanut muotoaan. Supon tarkkailussa on tällä haavaa noin 370 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. Määrä on edelleen lisääntynyt viime vuodesta, vaikka kasvuvauhti on hieman loiventunut.

Erilaisia valtiolliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia yhdistää, että ne siirtyvät enenevässä määrin verkkoon. Esimerkiksi Isis jatkaa propagandaansa Suomea vastaan ja suomen kielellä.

Vakoilussa Supo joutuu kohdistamaan yhä enemmän voimavaroja kyberhyökkäysten torjuntaan. Myös nykyaikainen teollisuusvakoilu hyödyntää verkottuneen maailman haavoittuvuuksia. Muun muassa aineistojen hallinnoinnin ulkoistaminen muodostaa yrityksille kasvavan riskin. Erityisesti korkean teknologian ja innovaatioasteen yhtiöillä ei olisi varaa tinkiä tietoturvallisuudesta. Supo mainitsee erityisesti Kiinan aktiivisesta kalastelusta.

Myös Venäjä jatkaa innokkaita yrityksiään tiedustelun kaikilla rintamilla, eikä Suomi jää huomiosta osattomaksi. Suurvalta pyrkii värväämään lähteikseen henkilöitä, joilla oletetaan olevan pääsy salaiseksi luokiteltuun tietoon. Hyödyn tavoittelu on pitkäjänteistä jopa vuosien tähtäimellä. Venäjän pyrkii myös jatkuvasti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen esimerkiksi Natosta ja tiedustelulaeista.

Turun puukotuksista on tuotu esiin, ettei tapahtunutta ehditty estämään, vaikka tekijästä oli vihjattu poliisille. Tosiasia, ettei poliisi pysty ehkäisemään kaikkia väkivallantekoja, ei tee viranomaista tarpeettomaksi. Kasvavien uhkien torjumiseksi tarvitaan myös uusia tiedustelulakeja, vaikka nekään eivät johda aukottomaan turvallisuuteen.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista, noin 60 prosenttia, kannattaa eduskunnan käsittelyyn edenneiden tiedustelulakien nopeutettua säätämistä. Kansan enemmistö jakaa siten Supon toiveen, että tiedustelu saatettaisiin Suomessa normaalille länsieurooppalaiselle tasolle ja vastaamaan muuttuneita turvallisuushaasteita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.