Suomalainen ruokaturva on vaalimisen arvoinen

Murheellinen uutinen varsinassuomalaiselta sikatilalta kertoi, että sioista on löytynyt salmonellaa. Tila on yksi Suomen suurimmista emakkosikaloista, sillä sen vuosituotanto on ollut noin 60 000 porsasta. Tilan porsaista on kasvatettu yli seitsemän prosenttia Atrian vuosittain teurastamista lihasioista ja liki kolme prosenttia koko Suomen vuotuisesta lihasikojen teurasmäärästä (Maaseudun Tulevaisuus 20.4.).

Salmonellaa oli löydetty tilan kaikista tuotantorakennuksista, minkä seurauksena kaikki tilan 2 000 emakkoa porsaineen pitää hävittää ja toimittaa Honkajoelle eläinjätteen käsittelylaitokselle. Salmonellan torjuntaoperaatio ei kuitenkaan pääty vielä tähän, sillä niin sanottu salmonellasaneeraus edellyttää perusteellista tuotantotilojen tyhjentämistä, puhdistamista ja desinfiointia.

Salmonellaa ei voi pitää suomalaisen sianlihantuotannon ongelmana, vaikka tautia löytyikin viime vuonna kymmeneltä sikatilalta ja toissa vuonna kahdelta. Varsinais-Suomen löydös oli tämän vuoden ensimmäinen. Yksi selitys on, että salmonellaa torjutaan tehokkaasti. Siitä taas sopii kiittää varsin kattavia teurastamojen ryhmävakuutuksia, jotka korvaavat puolen vuoden ajan taudin hävittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Vähäinenkin intressi taudin salaamiseen on siten tehokkaasti poistettu.

Jos tautiseuranta ei olisi niin rutiininomaista, jatkuvaa ja aukotonta kuin se Suomessa on, esimerkiksi varsinaissuomalaisen tilan tapauksessa salmonella olisi voinut levitä muille tiloille porsaiden mukana. Nyt niin ei käynyt, eikä salmonellalihaa ole siten myöskään kotimaisissa elintarvikkeissa.

Viime päivinä on tämän lehden palstoilla puntaroitu broilerinlihan turvallisuutta. Keskustelu käynnistyi Into Kustannuksen toimitusjohtajan Jaana Airaksisen kolumnista (Savon Sanomat 13.4.), jossa hän referoi laajaa kansainvälistä syöpätutkimusta. Sen mukaan broilerinliha ei olisikaan terveellistä, koska kanoissa on paitsi reippaasti rasvaa myös runsaasti suolaa. Lihatiedotusyhdistys vastasi (Savon Sanomat 19.4.), että kolumnin tiedot broilerinlihan rasvaisuudesta ja suolaisuudesta eivät päde suomalaiseen broilerituotantoon.

On itsestään selvää, että ruokaturvan ylläpito esimerkiksi salmonellan suomalaisilla torjuntatavoilla maksaa paljon. Varsinaissuomalaisen tilan tapauksessa kustannukset voivat olla pahimmillaan miljoonia euroja.

Myös suomalainen eettisesti kestävä ja puhdas lihantuotanto on kustannuksiltaan suurempaa kuin monessa muussa maassa harrastettu lihantuotanto, johon kuuluvat paitsi hormonien avulla nopeutettu kasvatus myös puhtauspuutteiden korjaus antibiooteilla. Tuotantoeläinten kasvua edistävien hormonien käyttö on sentään kielletty kaikissa EU-maissa.

Ketään ei voi eikä pidä pakottaa ostamaan kotimaista lihaa. On kuitenkin selvää, että tietoisuus eläintautien torjunnasta sekä vastuullisesta lihantuotannosta ohjaa nostamaan kotimaista lihaa ostoskärryyn. Se taas on ruokaturvan paras tae.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suomi voitti

Saamarista siivoushitti

Ukrainassa palataan viihteestä karuun arkeen

Politiikan keväässä ei jää aikaa hengähtää

Nais- ja reviirikiista?

Armottoman kova pottugate

Metsien omistusta uhkaa siirtyä paljon ulkomaille

Pääsiäisen rauha rikki Sri Lankassa

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.