Suomelle osavoitto lihan alkuperä-merkinnöissä

Vapunpäivästä 1. toukokuuta alkaen ravintoloissa kävijät voivat helposti saada tietoonsa, mistä maasta liha on kotoisin. Euroopan komissio ilmoitti vihdoin, että se hyväksyy Suomen kansallisen asetuksen alkuperämerkinnöistä. Asetus ei koske kalaa, kuten Suomessa toivottiin, eikä muitakaan elintarvikeryhmiä lihan lisäksi. Komission myönnytys olla vastustamatta Suomen linjaa on jo melkoinen voitto ja pitkällisten neuvottelujen tulos. MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen Anna-Mari Syväniemen mukana takana on 5–6 vuoden prosessi EU:n kanssa (Maaseudun Tulevaisuus 14.1.).

Uudistus on edistysaskel sekä tuottajien että kuluttajien oikeuksien kannalta. Se, että asiakas saa ilman ylimääräistä vaivaa tietoa syömänsä ruuan alkuperästä, on itsestään selvästi tätä päivää. Komissiossa asiaa on hidastanut ymmärryksen puutteen lisäksi EU:n erikoinen elintarviketietoasetus, joka on edellyttänyt kansallisilta säännöksiltä sen osoittamista, että alkuperällä on yhteys laatuun. Yhteys on olemassa, mutta todistustaakan langettaminen on ollut keinotekoista, kun kyse on yksinkertaisesta kuluttajatiedosta.

Kysymykseen on vielä virheellisesti sotkettu huoli EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen toteutumisesta. Elintarvikeketjun läpinäkyvyys ei estä tavaroiden liikkuvuutta.

Matkailu- ja ravitsemusalalla merkintöjä on vastustettu sillä perusteella, että ne lisäisivät kohtuuttomasti ravintoloiden hallinnollista taakkaa. Eivät lisää. Yrittäjät tietävät, mistä ja millaista ruokaa keittiöihinsä tilaavat. Useimmat grillikioskit ja kahvilat sitä paitsi säästyvät lisävelvoitteilta, sillä asetus ei koske puoli­valmisteita eikä esikypsennettyjä tuotteita.