Suomen koronalinja voi olla hyvä kompromissi

Suomi pyrkii kulkemaan koronalinjassaan kultaisella keskitiellä kahden ääripään, laumasuojan hankkimisen ja täydellisen tukahduttamisen välissä. Hallituksen hybridistrategian ydinsisältö on ollut tiedossa, mutta pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti siihen perjantaina tarkennuksia epätietoisuuden hälventämiseksi.

Rivien välistä saattoi lukea, että hallitus kuuntelee edelleen terveydenhuollon asiantuntijoita, etupäässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), mutta muodostaa ulospääsystrategian itsenäisesti poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta. Kun Marin kiistämällä kiisti Suomen tähtäävän laumasuojaan, hän samalla työnsi THL:n terveysturvallisuusjohtajan Mika Salmisen aiemmat arviot epidemian liian hitaasta etenemisestä yksityisajattelun puolelle.

Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan koronavirus on levinnyt väestössä suppeasti jopa sen pahiten runtelemissa maissa, kuten Espanjassa. Laumaimmuniteetin kehittymiseen luottanut Ruotsi on pelannut viruksen kanssa arveluttavaa uhkapeliä, jonka panoksena ovat tuhannet ihmishenget.

Suomen tie ei ole Ruotsin tie, mutta se ei ole myöskään ehdottoman nollatoleranssin tie. Marin pysyy Salmisen ja THL:n linjalla siinä, ettei viruksen poistaminen maailmasta kokonaan ole realismia. Marinin mukaan viruksen leviämistä pyritään estämään, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Esimerkiksi yhteiskunnan viiden viikon täyssululla ulkonaliikkumiskieltoineen tautikäyrä saataisiin painettua alas, mutta yhteiskunnan avautuessa virus lähtisi jotain kautta leviämään uudelleen. Näin menettelemällä ei voitettaisi välttämättä mitään, mutta inhimillinen ja taloudellinen hinta olisi kova.

Kokonaisarvioon nojaamisesta seuraa johdonmukaisesti, ettei tartuttavuusluku yksinään ratkaise toimenpiteitä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) vaati Marinilta täsmällistä laskennallista tavoitetta, johon pyritään. Ei ole kuitenkaan viisasta sitoa politiikkaa tiukasti johonkin tiettyyn lukuarvoon, sillä yhteiskunnan ei pidä heilua saluunan ovien tavoin avaamisen ja sulkemisen välillä. Korjausliikkeisiin on oltava valmiutta, mutta kansalaiset kaipaavat ennen kaikkea jatkuvuutta.

Suomessa elämä on saanut jatkua olosuhteet huomioiden kohtuullisen kivuttomasti. Tautitilanne on silti hyvin hallinnassa, mikä mahdollistaa julkisen toiminnan varovaisen käynnistämisen. Suomalaiset ovat kyselystä toiseen ilmaisseet luottamusta hallituksen maltilliselle linjalle. Tuoreimmassa Uutissuomalaisen gallupissa myös suunnitelmiin rajoitusten purkamisesta ollaan valtaosin tyytyväisiä. Jälleenrakennuksesta tulee vaativa urakka, mutta Suomessa siihen päästäneen moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna siedettävästä lähtökohdasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.