Suomen taiteen tarina purkaa sielumme kuvastoa

Kuopion taidemuseossa perjantaina avautunut Suomen taiteen tarina -näyttely on komea esimerkki siitä, mitä valtion omistama Kansallisgalleria ja siihen kuuluva Ateneu­min taidemuseo voi ja mitä sen pitää tehdä palvellakseen suomalaista yleisöä entistä laajemmin. Ateneumin kokoelmasta valikoitu 84 teoksen kiertonäyttely on ollut alkuvuoden aikana esillä Rovaniemellä ja Oulussa. Kierros päättyy loppusyksyn ja sydäntalven kuukausiksi Kuopioon.

Suomen taiteen tarina -nimi liittää Kuopion Ateneumin taidemuseossa Helsingissä parhaillaan avoinna olevaan suurnäyttelyyn. Helsingissä esitellään keskeinen osa maamme tunnetuimmista ja rakastetuimmista kuvataiteen klassikkoteoksista.

Kiertonäyttely koostuu maa­lauksista ja veistoksista, jotka eivät sopineet päänäyttelyn ripustukseen. Jako ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Kuopiossa nähtävä valikoima olisi yhtä aikaa edustava ja kiinnostava. Valikoima sisältää riittävän monta tunnettua teosta, jotta niukastikin kuvataidetta tunteva saa kokea sydämensä ylentyvän.

Yksittäisten teosten takaa avautuu kiinnostavia tarinoita. Kun Akseli Gallen-Kallela maalasi Sammon taontaa Vehmersalmella kesällä 1893, hän rakennutti sinne kalliopajan ja puki paikalliset mallinsa Mary-rouvan ompelemiin rohdinpaitoihin. Koko konstruktio viittasi muinaisuuteen. Pekka Halosen Tomaatteja-maalaus (kuva) vuodelta 1913 edustaa puolestaan sekä modernia aihetta että uuden vuosisadan kevyenkirkasta värimaailmaa.

Näyttelyn jokainen teos on helmi, mutta yhdessä ne kertovat Suomen taiteen kehityksestä 1800-luvun puolivälistä 1960-luvulle. Kokonaisuus muodostaa ajankuvan, joka peilaa kulttuurin painopistealueita, vaikutteita ja virtauksia.

Suomen kuvataiteen tarina ei ole syntynyt sattumanvaraisesti. Se eriytyi itsekseen osana 1800-luvun suurta kansallista projektia. Tuolloin taiteen tehtäväksi määrittyi suomalaisuuden – sen maisemien, kansan ja tapahtumien – kertominen kuvien kielellä.

Vaikka kansallisromantiikan sävyttämä 1800-luvun lopun kultakausi oli lyhyt, sen jälki tuntuu edelleen syvällä. Suomalaisuuden sielunkuvat avautuvat yhä tuolloin syntyneiden klassikkoteosten uusissa tulkinnoissa.

Kuopion taidemuseon näyttely ei juutu Kultakauteen vaan johdattaa katsojaa eteenpäin, kautta 1900-luvun aina puolen vuosisadan takaiseen abstraktiin taiteeseen saakka. Teosten valinnassa ja ryhmittelyssä taiteen suuret linjat erottuvat selkeästi toisistaan.

Siitä, mitä teokset viestivät kunkin aikakauden Suomesta, näyttely paljastaa vain vähän. Sen sijaan kokonaisuus antaa tilaa ajatella ja käynnistää katsojan mielessä liikkeen, jossa tunteet aktivoivat jatkuvan sisäisen tiedonhaun.

Kuvataide tekee näkyväksi sen, mikä on ihmisille yhteistä, mutta mihin sanat eivät riitä. Suomen taiteen tarina purkaa suomalaisen mielen maisemaa ja haastaa arvioimaan historiaa uudesta kulmasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.