Suomen talouden puujalkaa pitää vielä vahvistaa

Metsien ympärillä on käyty viime aikoina paljon keskustelua näkökulmista, joista metsätalouden, puunkäytön ja metsien merkityksen kokonaisuutta on ollut vaikea hahmottaa. Esimerkiksi ekologisen monimuotoisuuden puolestapuhujat ovat unohtaneet historian, sulkeneet silmänsä nykyisyydeltä ja kiinnittäneet katseensa haavekuvaan, jonka toteuttamisen edellyttämiin uhrauksiin ei ihmisten maailmassa ole käytännön mahdollisuuksia. Tästä yksi esimerkki oli puolentoista viikon takainen ympäristöpolitiikan tutkijoiden yhteisesiintyminen, joka kyseenalaisti hallituksen biotalouspolitiikan ja metsäalan asiantuntijoiden varsin yksimielisen näkemyksen metsien monimuotoisuuden tilasta ja hakkuiden ilmastovaikutuksista.

Suomen metsissä kasvavan puuston kokonaistilavuus oli sata vuotta sitten noin 1 400 miljoonaa kuutiota, kun se on nyt noin 2 400 miljoonaa kuutiota. Polttopuuksi kelpaavan kuolleen puuston määrä on puolestaan noin viisi miljoonaa kuutiota suurempi kuin 1930-luvulla. Nyt metsät kasvavat noin 110 miljoonan kuution vuosivauhtia, kun luku oli 1920-luvulla vain puolet siitä. Kokonaispoistuma on kasvanut samana aikana 45 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon. Lahopuunkin määrä on Oulun eteläpuolisessa Suomessa lisääntynyt selvästi vuoden 1999 jälkeen.

Suojeluvaatimuksien tai puuntuotannon rajoitusten esittäjiltä usein unohtuu, että Suomen metsätalousmaasta on jo nyt yli 20 prosenttia puuntuotannon ulkopuolella. Lisäksi reilu kymmenen prosenttia metsätalousmaasta on rajoitetussa puuntuotannossa.

Tilastot siis osoittavat, että puunkäytön lisäämiselle on tilaa ja että metsätalousmaata on jo siirtynyt puuntuotannon ulkopuolelle varsin paljon. On siten luonnollista, että kemiallisen metsäteollisuuden investointeja on toteutuksessa ja suunnitteilla runsaasti. Ne ovatkin yksi vastaus metsien lisähyödyntämiseen, mutta eivät ainoa. Samalla on huolehdittava siitä, että myös saha- ja puutuoteteollisuuden toimintaedellytykset kohenevat, sillä asioilla on yhteys. Kun sellutehdasinvestoinnit kasvattavat kuitupuun käyttöä jopa kahdeksan miljoonaa kuutiota, lisääntyvät hakkuut tuovat jopa neljä miljoonaa tukkikuutiota saha- ja vaneriteollisuuden käyttöön.

Suomen talouden puujalan vahvistamiseksi valtiovallan on syytä selvittää, millä tolalla asiat ovat keskeisissä kilpailijamaissa. Esimerkiksi valmisteverojen ja sähköveron palautukset on saatettava samalle tolalle kuin kilpailijamaissa. Samalla on syytä lopettaa sähkön tuotantotuki Venäjältä tuodulla ainespuuhakkeelle.

Saha- ja puutuoteteollisuuden kannattava toiminta on metsätalouden kannalta elintärkeää, sillä kantorahatulosta 70 prosenttia tulee tukkipuusta. Ja metsätalouden kannattavuus on koko alan toiminnan perusta. Päättäjien onkin viisasta tarkastella metsäalan toimintaympäristöä metsänomistajan silmin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.