Suomen talous ei käänny nousuun taikatempuilla

Euroopan unionin komissio lähetti tiistaina tuttuja terveisiä: Suomen talous laahaa vielä ensi vuonnakin muun euroalueen jäljessä. Tänä vuonna Suomen talous supistuu komission arvion mukaan 0,4 prosenttia, kun kasvu euroalueella keskimäärin on 0,8 prosenttia. Ensi vuonna Suomessakin todennäköisesti päästään plussalle, mutta euroalueen keskimääräisestä kasvuvauhdista jäädään silti selvästi.

Suuri peikko lähivuosina on, että euroalueesta ei kuitenkaan ole apua Suomen taloudelle. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on pudottanut omia arvioitaan koko maailmantalouden kasvusta. Pahin uhka globaalille taloudelle tulee euroalueelta, johon siis Suomikin kuuluu.

Suomen kotoperäisillä toimilla uutta kasvupuhuria euroalueelle ei kovin paljon voi antaa. Oman taloutensa jähmeyteen Suomi sen sijaan nopeilla, tarkoin suunnatuilla ja tarpeeksi rivakoilla toimilla voi vaikuttaa. Valitettavasti hallitus on jo jäänyt odottamaan huhtikuussa järjestettäviä eduskuntavaaleja. Poliittisesti hankalia ratkaisuja äärimmäisen kapean enemmistön varassa toimiva hallitus ei edes uskalla yrittää.

Siksi hallitus turvautuu näennäispuuhakkuuteen. Pääministeri Aleksander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ovat lähettäneet ministeriöille kirjeen, jossa patistellaan miettimään kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimenpiteitä. Ne olisi kirjeen mukaan tarkoitus toteuttaa vielä tämän vaalikauden aikana.

Kiire tulee, sillä aikaa ministeriöille on rakennepoliittista ohjelmaa täydentävien toimien keksimiseen annettu vain tämä viikko. Ministeriöiden asennoitumista pikakomennukseen kuvaavat hyvin kahden kansliapäällikön kommentit. Työ- ja elinkeinoministeriön Erkki Virtanen kertoo (Helsingin Sanomat 4.11.) pyytäneensä virkamiehiltään myös ”hullunrohkeita” ehdotuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön Harri Pursiainen taas sanoo, että nyt katsotaan ”olisiko joitain pikavoittoja saatavissa”.

Talouden tilanne on siksi hankala, että kaikki mahdollinen on luonnollisesti tehtävä. Silti tuntuu oudolta, että ministeriöiden pitäisi yhden työviikon aikana polkaista jostakin esiin uusia konsteja, joita ei vaalikaudesta kuluneiden kolmen ja puolen vuoden aikana olisi jo keksitty.

Vielä vaikeammaksi savotan tekee, että toimenpiteet eivät saisi kasvattaa valtion menoja. Eivät kai pääministeri ja valtiovarainministeri nyt tosissaan etsi taikatemppuja? Jos etsivät, hallitus taitaa ihan oikeasti olla paniikissa.

Temppujen keksimisen sijasta hallituksen olisi nyt viisainta keskittyä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanemiseen. Tärkein osa ohjelmaa on sote-uudistus, jonka eteneminen kohti konkretiaa on jälleen jumittunut poliittisiin kiistoihin. Jos uudistus siirtyy yli vaalien, se käytännössä tarkoittaa uutta poliittista sopimusta edessä olevissa hallitusneuvotteluissa. Mitään takeita ei ole, että uudistuksen toteuttaminen vaalien jälkeen olisi yhtään sen helpompaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.