Suomi ei voi sooloilla suhteessaan Venäjään

Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa perusteltiin 1990-luvun alussa monella suunnalla sillä, että se on köyhän miehen Nato. Myös valtion ylin poliittinen johto katsoi, että vuonna 1995 toteutunut jäsenyys oli myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu. On esimerkiksi ollut jo 15 vuotta tiedossa, että presidentti Mauno Koivisto uskoi Suomen EU-jäsenyyteen niinkin varhain kuin vuonna 1990, vaikka ei sitä julkisesti voinut sanoa.

EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittinen ulottuvuus ei ole tähän mennessä joutunut kertaakaan kovaan käytännön testiin. Näyttää siltä, että tuon testin aika alkaa olla käsillä.

Suomi on tasavallan presidentin johdolla liittynyt muiden EU-maiden kanssa samaan rintamaan, joka ei hyväksy Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Linjavalinta on ainoa mahdollinen Suomelle, eikä se mahdollista EU:n ja Yhdysvaltojen määräämien Venäjä-vastaisten pakotteiden kiertämistä esimerkiksi kahdenvälisten suhteiden ylläpitoon vetoamalla. Näin kuitenkin kolme keskustan kansanedustajaa näyttää tekevän mielipidekirjoituksessaan, joka on julkaistu tiistaisessa sanomalehti Pohjalaisessa.

Kansanedustajat Antti Kaikkonen, Seppo Kääriäinen ja Paula Lehtomäki kyseenalaistavat hallituksen toimintalinjan ”Suomen kahdenvälisten suhteiden hoidossa”. Kirjoituksessa arvostellaan muun muassa sitä, että Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) perui Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission kokouksen.

Kirjoittajat katsovat, että talouskomission kokouksessa keskustellaan jokapäiväisistä, mutta tärkeistä asioista, joilla on suora yhteys Suomen talouden ja työllisyyden kehitykseen, kuten rajanylityksiin liittyvät ongelmat ja Venäjällä toimivien suomalaisyritysten ongelmat byrokratian kanssa. Näin ollen keskustalaiskolmikon mielestä talouskomission kokoukseen osallistuminen ei olisi EU-rintamasta irtautumista eikä nöyristelyä.

Näin kolmikko seuraa Paavo Väyrysen (kesk.) rakentamaa ulkopoliittista linjausta, joka on ristiriidassa valtiojohdon yhteisen näkemyksen kanssa.

Omien asioiden hoito kahden kesken Venäjän kanssa ikään kuin Ukrainan kriisiä ei olisikaan, on juuri sitä, mitä Venäjä toivoo. Jos Suomi lipeää EU-rintamasta, oli tapa mikä tahansa, Venäjä saa siitä oivallisen aseen propagandaansa. Niin kävi jo. Esimerkiksi kiistanalainen nettisivusto Finnbay ennätti väittää, miten Suomi on päättänyt kiertää EU-linjauksia.

Suomen pitäytyminen tiukasti EU-rintamassa on selkeä viesti Venäjälle siitä, miten kansainvälisten sopimusten halveksunta, voimankäyttö ulkopolitiikan keinona ja propagandistiset operaatiot eivät lisää kunnioitusta Venäjää kohtaan, vaan päinvastoin vähentävät sitä.

On myös oivallettava, että EU-jäsenyyden Suomelle suoma turvallisuuspoliittinen ulottuvuus voi toteutua vain silloin, kun Suomi pysyy sooloilematta valitun politiikan takana.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.