Suomi isännöi Trumpia ja Putinia luottavaisin mielin

Suomi on maailman huomion keskipisteenä tänään, kun kahden suurvallan presidentit, USA:n Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin, kohtaavat ensimmäisessä kahdenkeskisessä huippukokouksessa Helsingissä. Toiveikkaat ja pelokkaat odotukset ovat vaihdelleet tapahtuman edellä. Tänään saadaan joitakin alustavia vastauksia suurvaltasuhteiden suunnasta, mutta kovin konkreettisia tuloksia ei välttämättä kannata odottaa.

Trump arveli etukäteen, että Putinin kohtaaminen saattaa olla Nato-kokouksen ja Britannian-vierailun jälkeen hänen Euroopan-kiertueensa helpoin tapaus. Tämä viittaa lähestymistapaan, jossa lähinnä tutustutaan, tunnustellaan ja sovitellaan henkilökemioita.

Trumpin liikkumavaraa rajoittaa se, miltä asiat kotikatsomossa näyttävät. Epäilyt Venäjän manipuloinnista USA:n presidentinvaaleissa ja Trumpin lähipiiriin kohdistuneet tutkinnat ehkäisevät liiallista veljeilyä. Kaikkein viimeiseksi Trump halunnee näyttäytyä Putinin sätkynukkena. Nato-kokouksen kovat lausunnot Nordstream-kaasuputkista ja vaatimus puolustusmäärärahojen lisäyksestä puhuvat niin ikään sen puolesta, ettei Trump nöyristele vastapelurinsa edessä.

Presidentti Sauli Niinistö pääsee seuraamaan presidenttien kanssakäymistä osan aikaa aitiopaikalta, ja tapaa molemmat myös kahden kesken. Epävirallinen kanssakäyminen antaa Niinistölle arvokasta kokemustietoa, jolle on käyttöä Trumpin ja Putinin kaltaisten autoritaaristen johtajatyyppien kanssa. Niinistö on jo aiemmin osoittanut kahdenkeskisissä tapaamisissa pystyvänsä luovimaan verbaalisesti suurvaltajohtajien kanssa.

Kokouksen varsinainen asialista tuskin sivuaa Suomea kovin läheltä. Kärjessä ovat todennäköisesti Syyria ja Iran sekä USA:n ja Venäjän väliset talouspakotteet ja vastapakotteet. Niinistö muistuttanee Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden hengessä molempia mustasta hiilestä, joka on globaalisti tärkeä mutta Suomen kannalta vaaraton aihe.

Trumpin kanssa Niinistö voi sivuta kahdenvälistä puolustusyhteistyötä USA:n kanssa. Trump mainostanee maailman parhaina pitämiään amerikkalaishävittäjiä hankintoja valmistelevalle Suomelle.

Suurvaltajohtajat ovat neuvotelleet Helsingissä aiemmin vuosina 1975, 1990 ja 1997. Joka kerralla on eletty keskellä oman aikansa turvallisuuspoliittista murrosvaihetta tai kriisiä. Euroopassa toivotaan jälleen, että kuuluisa Helsingin henki edistäisi ydinaserajoituksia ja rauhanponnistuksia maailman konfliktipesäkkeissä. Realistisesti ajatellen riittävän hyvä lopputulos kokoukselle olisi, etteivät maailman asiat entisestään pahenisi.

Suomessa on pelätty, että maamme näyttää neuvottelupaikkana ulkopuolisista väärällä tavalla neutraalilta maaperältä. Turhaan uhkakuvien maalailuun ei kuitenkaan kannata yltyä. Suomi voi olla ylpeä siitä, että selkeästi länsimaisesta asemastamme huolimatta maatamme pidetään maailmalla sillanrakentajana ja mahdollisena rauhanvälittäjänä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.