Suomi ja Saksa yhtä mieltä epävarmuuden keskellä

Presidentti Sauli Niinistön kesäinen tapaamisputki merkittävien valtionjohtajien kanssa sai jatkoa maanantaina alkaneella kolmipäiväisellä Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin Suomen-vierailulla. Saksassa presidentti on pitkälti riisuttu poliittisesta vallasta, mutta Steinmeierilla on arvostettu asema mielipidejohtajana.

Itse ajattelevana ja ajatuksensa täsmällisesti muotoilevana valtionpäämiehenä Steinmeier on samaa maata Niinistön kanssa. Myös näkemys EU:n toivottavasta suunnasta yhdistää. Lehdistötilaisuudessa molemmat totesivat, ettei kahdenvälisissä suhteissa ole juuri parantamisen varaa. Sitä enemmän huolettivat unionin ulkoinen turvallisuus ja sisäinen hajaannus.

Vierailua pohjusti Niinistön haastattelu saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungissa, jossa hän pohti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin heinäkuisen tapaamisen antia. Niinistö summasi Helsingin-kokouksen opetukseksi, että aina hyvin valmistautuneen Putinin kanssa pitää olla todella varovainen. Dialogia täytyy kuitenkin pitää yllä, vaikka ongelmia riittää. Myös Steinmeier kannattaa liittokansleri Angela Merkelin tavoin aktiivista yhteydenpitoa Venäjään, sillä ilman sitä asiat muuttuvat vielä huonompaan suuntaan.

Turvallisuuspolitiikassa Euroopan on varauduttava ottamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään. EU on ja pysyy kaukana sotilasliitosta, eikä Trumpin Amerikan arvaamattomuus tee tyhjäksi Naton solidaarisuutta. Silti Niinistön sanoin nyt jos koskaan on neuvoteltava Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeelle konkreettista sisältöä. EU:n turvallisuusulottuvuuden vahvistaminen tavalla tai toisella olisi Suomen etu Nato-kumppanimaana, joka haluaa säilyttää Nato-jäsenyyden hamaan tulevaisuuteen vain optiona.

Niinistön näkemykset kiinnostavat EU:n suuria jäsenmaita Venäjä-tuntemuksen ohella sen tähden, että Suomi valmistautuu ensi heinäkuussa alkavaan puheenjohtajakauteen. Unioni on aina ollut murroksessa, mutta ei koskaan aiemmin murtumassa niin kuin nyt.

Britannian EU-eron eli brexitin on määrä toteutua muutama kuukausi ennen Suomen vetovastuuta, mutta lähes kaikki on vielä mahdollista. Vähimmin vaurioin yhteiselo jatkuu pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman sopimuksen pohjalta. Pahimmillaan ajaudutaan sopimuksettomaan tilaan, jossa ei ole varmuutta mistään. Britannian kriisiytyneessä sisäpoliittisessa väittelyssä uuden kansanäänestyksen ideaakin pidetään sitkeästi esillä. Suomen valmistautumista EU-yhteisön luotsaamiseen vaikeuttaa, että mitään brexit-skenaariota ei vielä voida sulkea täysin pois laskuista.

Ensi kevään europarlamenttivaalien jälkeen alkaa muun muassa vääntö EU:n uusista, brexitin köyhdyttämistä rahoituskehyksistä. Kuten on nähty hiljattain Saksassa ja tuoreeltaan Ruotsissa, epävarmuus kuuluu demokratiaan, jossa myös epädemokraattiset voimat voivat saada jalansijaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.