Suomi keskipisteessä

Yksi on joukosta poissa. Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice matkustaa rauhaisan Suomen sijasta levottomaan Intiaan ja jää näin pois huomenna alkavasta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokouksesta.

Ricen mukanaolo olisi kieltämättä antanut väriä kokoukselle, koska hänen ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin välille olisi saattanut kehkeytyä kiintoisa vuoropuhelu.

Toisaalta George W. Bushin hallinto on kääntämässä jo loppusuoralle Yhdysvalloissa, joten Ricen linjaukset olisivat kantaneet vain puolentoista kuukauden päähän. Tammikuun 20. päivänä USA:ssa siirrytään demokraatti Barack Obaman aikakauteen, ja Condoleezza Ricen sijasta suurvallan ulkopolitiikkaa ryhtyy muotoilemaan toinen vahva nainen, Hillary Clinton.

Etyj-kokous nostaa Suomen ja Helsingin kahden päivän ajaksi maailmanpolitiikan keskipisteeksi. Pienelle maalle tällaiset ajat ovat aina huippuhetkiä. Ennen Etyj-puheenjohtajuutta Suomi oli edellisen kerran yhtä merkittävässä asemassa EU-puheenjohtajakaudellaan vuonna 2006. Seuraavaa kertaa saatetaan joutua odottamaan hyvinkin pitkään.

Wienissä päämajaansa pitävä Etyj valvoo vuonna 1975 Helsingissä pidetyn Etykin perintöä ja on tämän vuoksi läheinen Suomen ulkopoliittiselle johdolle ja ehkä jopa tavallisille suomalaisille. Järjestö pyrkii estämään kriisien syntymistä ja parantamaan ihmisoikeuksia siellä, missä ne ovat puutteelliset.

Päämäärät ovat jalot, mutta mahdollisuudet rajalliset. Kaukasuksen äskeisen kriisin aikana nähtiin, että suurvalta toimii viime kädessä omin ehdoin, omien poliittisten tarkoitusperiensä mukaisesti. Etyjin tai muiden ulkopuolisten toimijoiden vuoro tulee vasta sen jälkeen, kun suurvalta on saanut nälkänsä tyydytetyksi.

Puheenjohtajuus antaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle jonkinlaista arvovaltaa kriisien selvittelyissä. Hyvistä aikeistaan huolimatta pieni maa joutuu tunnustamaan oman rajallisuutensa suurten maitten rinnalla. Käsi sydämelle: olisiko Suomi kyennyt EU-puheenjohtajamaana ratkomaan yhtä tehokkaasti maailmantalouden kriisiä kuin Ranska on nyt tehnyt kunnianhimoisen presidenttinsä Nicolas Sarkozyn johdolla?

Pieni maa pystyy harvoin sanelemaan ehtoja maailmanpolitiikassa. Se ei merkitse sitä, etteikö myös pieni maa pystyisi suuriin tekoihin. Suomi kuten muutkin pohjoismaat ovat kyenneet vaikuttamaan merkittävästi kriisien ratkaisuihin asettumalla puolueettomiksi välittäjiksi kiistelevien tai jopa sotivien osapuolten välille.

Kaukasuksen kriisi oli niin syvä, että sen on etukäteen sanottu heijastuvan myös Helsingin Etyj-kokouksen henkeen. Maailmantalouden synkkä tilanne saattaa koitua kuitenkin Etyjin onneksi, kun kaikki maat huomaavat istuvansa samassa vuotavassa veneessä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Koska on aikaa kypsyä?

Eikö valtio voisi jättää metsänsä hakkaamatta?

Nuoret eivät olehalunneet syrjäytyä

Sananvapauden puolustajille erävoitto Venäjällä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.