Suomi luistamassa kauas omista sitoumuksistaan

YK:n jäsenvaltiot kokoontuivat vuonna 1970 juhlimaan maailmanjärjestön 25-vuotista taivalta. Mukana juhlimassa oli myös Suomi, joka yhdessä muiden OECD:n jäsenmaiden kanssa sitoutui juhlakokouksessa nostamaan oman kehitysapunsa määrän 0,7 prosenttiin bkt:sta. Suomi uudisti sitoumuksensa Eurooppa-neuvostossa vuonna 2005. Silloin päätettiin, että tavoitteeseen pitää päästä viimeistään vuonna 2015.

Nyt eletään vuotta 2015 ja Suomi on Juha Sipilän (kesk.) kolmen puolueen hallituksen päätöksillä luistamassa entistä kauemmaksi omista sitoumuksistaan. Suomen noin miljardin euron suuruisista määrärahoista ollaan hallitusohjelman mukaisesti leikkaamassa noin 300 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että kehitysyhteistyörahojen osuus bkt:sta on painumassa noin 0,3 prosenttiin.

Samassa sarjassa Suomen kanssa painivat leikkausten jälkeen sellaiset maat kuin Bulgaria ja Romania. Kovin paljon ei lohduta se, että Suomi ei ole ainoa kehittynyt ja hyvinvoipa länsimaa, joka ei välitä juhlallisista lupauksistaan.

Vertailukohteita pitäisi etsiä läheltä, vaikkapa Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta, jotka elävät niin kuin ovat luvanneet. Tanskassa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bkt:sta säilyy lupauksien mukaisena, vaikka uusi hallitus siellä onkin toteuttamassa uhkaamiaan leikkauksia.

Suomen julkinen talous ei ole hyvässä kunnossa, se tiedetään. Talouden ohjaaminen oikeille raiteille ei onnistu ilman ikäviä säästöpäätöksiä. Jokainen päätös on kuitenkin myös poliittinen valinta. Kun valinta kohdistuu suurella painolla kehitysyhteistyöhön, se kertoo hallituksen koostumuksesta.

Eduskunnan toiseksi suurin puolue perussuomalaiset on koko historiansa ajan suhtautunut epäilleen kehitysyhteistyöhön. Sen tavoitteet näkyvät selvästi hallitusohjelmassa. Puolueen retoriikka on ristiriitaista. Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttoa on hillittävät ja hädänalaisia on autettava sen sijaan heidän kotimaissaan. Nyt auttamisen edellytyksiä leikataan roimasti.

Ulkoministeriö julkisti perjantaina kyselyn, jonka mukaan lähes puolet perussuomalaisten kannattajista haluaa leikata kehitysmäärärahoja. Kokoomuksen kannattajistakin lähes joka kolmas on samaa mieltä. Sen sijaan pääministeripuolue keskustan kannattajat ovat eri linjoilla: heistä 78 prosenttia säilyttäisi kehitysmäärärahat nykyisellään.

Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat kyselyn mukaan oppositiossa olevien vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajat.

Suomalaisten asenteissa on vuoden aikana tapahtunut selvää kylmentymistä. Nyt joka neljäs kaikista suomalaisista leikkaisi kehitysrahoja, kun samalla tavalla vuosi sitten ajatteli vain 16 prosenttia.

Neljännes suomalaisista on kuitenkin selvä vähemmistö. Suomalaisista 87 prosenttia pitää edelleen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä. Sekin on päättäjille viesti, joka kannattaisi kuunnella. Toinen vaihtoehto on luopua yli neljä vuosikymmentä sitten tehdystä sitoumuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.