Suomi oikealla puolella karkotusrintamassa

Suomen ulkopoliittisen johdon päätös liittyä venäläisiä diplomaatteja karkottavien maiden rintamaan oli yhtä aikaa vaikea ja helppo. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tekivät ratkaisunsa tietoisina siitä, että vastatoimi Venäjän suunnasta tulee takuuvarmasti. Vähintään symmetrinen suomalaisdiplomaatin karkotus Venäjältä on luvassa, mutta itänaapurin tavat tuntien yllättäviäkään siirtoja ei voi sulkea pois.

Toisaalta Suomi valitsi kirkkaasti pienimmän pahan tien asetelmassa, jonka murheellisesta kärjistymisestä Venäjä saa syyttää vain itseään. Vaikka EU ei ole päätöksessä yksimielinen, enemmistö jäsenmaista on kuitenkin yhteisessä linjassa.

Ennen muuta Suomen täytyi valita puolensa geopoliittisessa ja EU:n sisäisessä viitekehyksessä. Kun suurmaat Saksa ja Ranska sekä Itämeren maat osallistuivat vastatoimiin, olisi Suomi toisin menettelemällä jäänyt kummajaiseksi Euroopan koillisnurkkaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen muistutti, että Suomi on toiminut pakotteissa johdonmukaisesti Ukrainan kriisin alusta saakka.

Sooloiluun ei nyt ollut liikkumavaraakaan. Yhden diplomaatin mittakaava oli minimi ja maksimi, sillä tärkeintä on välittää viesti länsimaiden joukoissa pysymisestä. Suomi varmisti selustaansa jo viikonlopun EU-huippukokouksessa, jossa soviteltiin näkemyksiä Saksan ja Ruotsin kanssa.

Jos Venäjä haluaa poimia myrkytyskiistassa erityisesti Suomen silmätikukseen, on sillä käytössään jo tutuksi tulleita työkaluja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat mainitsevat ilmatilaloukkaukset, lapsikiistat ja Itärajan vuotamisen mahdollisina rankaisukeinoina (Ilta-Sanomat 27.3.). Toisaalta juuri näiden kokemusten nojalla Suomelle oli tärkeää olla tuomitsemassa Venäjälle tyypillisiä neulanpistoja, joista Britannian hermomyrkkyisku on röyhkeimmästä päästä. Venäjän kiusanteko vain pahenee, jos länsimaat eivät aseta sille määrätietoisesti rajoja.

Venäjä tuskin tulee tunnustamaan ex-kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen Julia-tyttärensä myrkyttämistä, joka tapahtui Salisburyssä maaliskuun alussa. Syyllisestä ei kuitenkaan ole jäänyt järkeviä epäilyksiä Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa, joissa aineeksi on paljastunut Neuvostoliitossa kehitetty armeijatason valmiste.

Vladimir Putinin katsotaan hyötyneen sanasodasta Britannian kanssa toissa viikonlopun presidentinvaaleissa. Toisaalta Putin näyttää tehneen virheen EU-maiden keskinäisen solidaarisuuden aliarvioinnissa. EU-maiden enemmistö asettui myrkytyskiistassa Britannian taakse vaikeista brexit-neuvotteluista huolimatta.

Yhdysvallat puolestaan vastasi järeimmistä toimista kaikkiaan 60 diplomaatin karkotuksella ja Venäjän Seattlen-konsulaatin sulkemisella. USA:n ja Länsi-Euroopan suhteissa on Donald Trumpin presidenttikaudella riittänyt hankausta muun muassa yhä jatkuvan kauppasodan uhan muodossa. Yhdistäväksi viholliseksi ryhtymällä Venäjä on saattanut tahattomasti lähentää vanhoja liittolaisia toisiinsa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Tahko on mitä mainioin suunnistuskeskus

Jako kolmeen tai neljään

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Joulu ja olut varmoja matkailuvaltteja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.