Suomi selvisi sotien seurauksista ahkeruudella

Operaatio Pohjanleimu on ainoa 30. Kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuus, joka järjestetään 71 vuoden takaisten taistelupaikkojen läheisyydessä. Lipunnostotilaisuus järjestetään tänään puoliltapäivin jo 21. kerran kolmen valtakunnan rajapyykillä Enontekiön Kilpisjärvellä. Perinnetapahtuman tarkoituksena on vaalia Lapin sodan päättymisen muistoa. Kansallisen veteraanipäivän ajankohdaksi sama päivä sopii siksi, että viimeisten saksalaisten karkottamiseen päättyi Suomen kolmen sodan jakso, joka oli alkanut talvisodalla 30. marraskuuta 1939. Lapin sota oli tullut Suomen tehtäväksi osana jatkosodan aselepoehtoja.

Suomalaisilla on aihetta muistella kiitollisuudella kaikkia niitä noin 90 000 suomalaista, jotka kuolivat sodissa, mutta myös kaikkia heitä, jotka taistelivat sota- ja kotirintamalla ja kaikkien kärsimystensä ja menetystensä jälkeen jaksoivat käynnistää sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden.

Sotakorvausten määrä oli vahvistettu jo vuonna 1944 välirauhansopimuksessa. Sen mukaan Suomen olisi pitänyt maksaa korvauksia 300 miljoonan kultadollarin arvosta kuuden vuoden kuluessa. Summa vastasi seitsemää prosenttia kansantulosta. Maksuaika piteni seuraavan vuoden lopussa kahdeksaan vuoteen ja vuonna 1948 korvausten nimellisarvo putosi 226,5 miljoonaan kultadollariin. Helpotuksista huolimatta summat olivat tuon ajan Suomessa valtavia.

Kansantulo on nyt noin 220 miljardia euroa, josta seitsemän prosenttia on yli 15 miljardia euroa. Summien muuttaminen nykyrahaksi hämärtää tietoisuutta siitä, miten mahdottomalta tuolloinen tilanne tuntui sodanjälkeisessä Suomessa. Sodissa kuolleet nuoret miehet olivat juuri heitä, joiden olisi pitänyt olla maata rakentamassa. Heidän sijallaan töihin ryhtyivät naiset, lapset ja vanhukset.

Neuvostoliittoon matkasi yli 500 laivaa, jotka oli rakennettu Suomen 15 telakalla. Rautatiekuljetuksilla vietiin itärajan taakse kaikkiaan 345 000 junanvaunullista erilaisia tavaroita kuten sähkömoottoreita, muuntajia ja jopa pystytysvalmiita puutalopaketteja. Myös rautatiekalustoa vietiin Neuvostoliittoon.

Suomalaisen teollisuuden sotienjälkeisen nousun on arvioitu perustuneen juuri sotakorvausten maksamisen pakkoon. Tosin eräiden arvioiden mukaan sotakorvaukset hidastivat jälleenrakentamista, joskin hidaste oli väliaikainen.

Joka tapauksessa urakka onnistui, mikä vahvisti Suomen luotettavaa ja rehellistä mainetta muun muassa Yhdysvalloissa, jolle Suomi maksoi itsenäisyyden alkutaipaleella ottamansa velat kokonaisuudessaan pois, ainoana maana maailmassa.

Historia osoittaa vastaansanomattomasti, miten suomalaisten on täytynyt olla hyvin ahkeria, mutta lisäksi myös rehellisiä ja yksituumaisia selvitäkseen.

Niinpä tänään muistojen vaalimistakin hienompi tapa kunnioittaa menneitä polvia on ottaa heidän asenteestaan ja arvoistaan opiksi. Ei yksin juhlapuheissa vaan lisäksi ja erityisesti arjen teoissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voi tikkerperkele

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savolainen hulluus luo elämää

Ruokaturvallisuus säilyy vain jatkuvalla työllä

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.