Suomi tukehtuu syömävelkaansa

Suomi elää viennistä, ja viime vuonna vienti putosi melkein neljänneksellä - tarkkaan laskien 24,3 prosentilla. Putous oli itsenäisyyden vuosikymmenten jyrkimpiä. Samanaikaisesti kansalaisten yksityinen kulutus laski ainoastaan 2,1 prosentilla eli ei juuri nimeksikään. Kansainvälisestä lamasta, lomautuksista ja kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä jatkoi entisissä iloisissa uomissaan.

Miten tämä oli mahdollista? Siten, että elettiin reippaasti velaksi. Yksittäisten kotitalouksien velkaantumisaste nousi 113,5 prosenttiin, mikä on kaikkien aikojen uusi Suomen ennätys alallaan. Erityisen runsaasti uutta velkaa ottivat kansalaisten yhteiseksi hyväksi valtio ja kunnat, ja tänä vuonna jatketaan samaan tahtiin.

113,5 prosentin velkaantumisaste tarkoittaa sitä, että kotitalouksilla on nyt selvästi enemmän velkaa kuin vuosittaisia tuloja. Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna puolestaan vain 2,5 prosenttia. Vuoden 2009 velkaantumisasteen ja säästämisasteen perusteella suomalaisilta menee laskennallisesti 45,4 vuotta, ennenkuin tämän hetken velat on kuitattu.

Seuraavat puoli vuosisataa kansakunnan on toisin sanoen kiristettävä vyötä ja keskityttävä vanhojen syömävelkojensa maksuun. Se ei tunnu kenestäkään miellyttävältä, mutta muita vaihtoehtoja ei juuri ole. Kreikan tie on myös Suomen tie tulevina vuosikymmeninä.

Hallitus on voinut jarruttaa hetkellisesti kansalaisten elintason laskemista ottamalla roimasti lisää valtionvelkaa. Valtiontalouden alijäämä on kuitenkin ylittänyt jo Euroopan rahaliiton määrittelemän raja-arvon - kolme prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta - joten uutta velkaa ei voi enää ottaa. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen valtiontaloudessa kaivetaan taas esille ne samaiset pahamaineiset leikkauslistat, joilla kansakunnan yhteiset finanssit pantiin kuntoon 1990-luvun syvän laman jälkeen.

Suomalaisten nykyinen elintaso olisi mahdollista säilyttää, jos teollisuustuotantoa ja tavaravientiä kyettäisiin lisäämään. Erityisesti metsäteollisuudesta on nähty, että lisäystä on turha toivoa; hyvä kun saadaan edes pääosa nykyisistä tehtaista pelastetuksi. Tuotanto jatkaa siirtymistään halvan työvoiman maihin, ja korvaavien työpaikkojen luominen on äärettömän vaikeaa.

Uusien työpaikkojen ja uusien toimialojen kehittämistä jarruttaa myös puute työvoimasta. Työttömyys ja etenkin nuorisotyöttömyys ovat kyllä korkealla tasolla, mutta prosentit hämäävät. Tilastot lupaavat enemmän kuin arjessa riittää rahkeita.

Tulevaisuutta synkentää, että Suomi on muuttumassa halvan energian maasta kalliin energian maaksi. Nykyisen elintason turvaaminen vaatisi laajaa yhteiskunnallista yhteisymmärrystä, ja siihen ei taas tunnu olevan juuri missään intohimoa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.