Suomi vaihtaa sinipunaan?

Kolmen viikon takaisissa vaalituloksissa riittää itse kullakin puolueella mietittävää. Eniten pohdittavaa on keskustalla. Kun pääministeripuolue putoaa ykkössijalta neljänneksi ja palaa prosenteissa mitattuna 1910-luvulle, ei pidä tyytyä helppoihin selityksiin.

Vaalien jälkeen saamassani palautteessa on ollut yksi perussävel: keskusta ei menesty "kokoomuksen kevytversiona". Muitakin syitä kuten jätevesikysymys, vaalirahasotkut ja järjestövoiman heikentyminen voidaan lyödä pöytään.

Uudeksi pääministeripuolueeksi nouseva kokoomus kuuluu niinikään vaalien häviäjiin. Se menetti yli 18 000 ääntä,1,9 prosenttiyksikköä ja kuusi paikkaa. Tappion pienuus nosti kokoomuksen ykköseksi ja saman tien johtavaksi puolueeksi ensimmäisen kerran Suomen historiassa. Saamme savolaistaustaisen pääministerin.

Sosiaalidemokraatit kärsivät jo toisen peräkkäisen eduskuntavaalitappion. Vuonna 2007 meni lähes 90 000 ääntä ja nyt 30 000 ääntä. Vanha vaalikausi oli SDP:lle vaikea. Se ei oikein löytänyt kansaan vetoavaa säveltä puheenjohtajan vaihdoksen jälkeenkään. Portugalin tapaus pelasti puolueen pahemmalta tappiolta. Kakkossija nostaa sosiaalidemokraatit toiseksi päähallituspuolueeksi.

Perussuomalaiset ovat vaalien ainoa selkeä voittaja. Se sai nukkuvat äänestäjät hereille ja otti kaikilta suurilta puolueilta isoja äänestäjäpotteja, eniten keskustalta. Timo Soinin puolueesta tulee keskeinen hallituspuolue kokonsakin perusteella. Sen haasteeksi nousee aikaa myöten pysyttäytyminen yhtenäisenä Jyrki Kataisen hallituksen tukena eduskunnassa.

Vihreiden vaalitappio on merkittävä poliittinen tapahtuma. Kolmannes paikoista katosi. Vihreät on muuttunut puolueeksi puolueiden joukossa. Erivapaus ydinvoimalaäänestyksessä söi vihreiden uskottavuutta eikä se ollut kunniaksi sinivihreälle hallituksellekaan.

Kirjan mukaan Jyrki Katainen otti aikalisän hallituksen muodostamisen tiellä olevien esteiden poisraivaamiseksi. Portugalin paketin läpiajaminen halutaan alta pois, jotta perussuomalaiset saataisiin mukaan.

Tässä on näköharha. Katais-operaatiolla eivät tällaiset ongelmatapaukset poistu. Hallituspuolue ei kerta kaikkiaan voi valikoida itselleen miellyttäviä asioita ja jättää vastenmielisiä naapurille.

Vaalitulos on niin selkeä, että kolmen suurimman on nyt neuvoteltava maahan enemmistöhallitus. Eduskunta on tyhjäkäynnillä ja odottaa töiden käynnistymistä. Suomi tarvitsee vaalituloksen mukaisen toimintakykyisen enemmistöhallituksen.

Kataisen hallituksen pohja on sama kuin edellisen kokoomuslaisen pääministerin Harri Holkerin hallituksella (1987-1991). Ruotsalaisen kansanpuolueen osallistuminen on todennäköistä, mutta ei varmaa. 24 vuoden takaiseen asetelmaan ero on se, että Holkerin hallitus junailtiin presidentti Mauno Koiviston ohjauksessa, mutta Kataisen hallitus syntyy kansan tahdon mukaisesti. Soini ja perussuomalaiset korvaavat Pekka Vennamon ja Suomen Maaseudun Puolueen.

Holkerin hallitus kutsui itseään "rakennemuutoshallitukseksi". Se merkitsi alueellista keskittämispolitiikkaa. Myös Kataisen hallitus hakee rakenteellisia uudistuksia, mikäli esimerkiksi kokoomuksen ja sosialidemokraattien vaaliohjelmat ohjaavat hallitusohjelman laatimista. Paineet keskittämiseen ovat näkyvillä.

"Kirjan mukaan" tarkoittaa rautaista pelisääntöä, jonka mukaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmät tukevat kirjaimellisesti hallituksen politiikkaa.

Poikkeukset ovat ainakin tähän mennessä olleet harvinaisia. Kirjan mukaan -käytäntö koettelee aikanaan myös Kataisen hallituksen elämää. Se onnistuu toteuttamaan ohjelmaansa vain pelisääntöjensä avulla. Tässäkin mielessä edessämme on mielenkiintoinen ja värikäs vaalikausi. Politiikka on yhtä yllätyksellistä, kuin mitä olivat huhtikuun vaalitkin.

Sarana-aika Kansa valitsi hallituspuolueet kirkkailla numeroilla. Se onkin vaalien tarkoitus. Yhtä selvästi äänestäjät istuttivat keskustan, vasemmistoliiton ja vihreät opposition penkille.

Oppositio on perusturva-asioissa yhtä puuta. Alueellisista kysymyksistä muodostuu varmuudella kiivas ottelukenttä hallituksen ja opposition välillä.

Keskustalla on erityinen tarve terhistäytyä maakunta-, maaseutu-, kunta- ja alueellistamisasioissa. Niin ikään keskustan on välttämätöntä tehdä eroa Vihreään liittoon "vihreissä asioissa". Uusiutuvan energian tulevaisuus antaa siihen mahdollisuuksia. Viimein EU-politiikkaan tulee karheutta.

Tammikuun presidentinvaalit ja lokakuun kunnallisvaalit sähköistävät alkanutta vaalikautta. Jatkuuko niissä huhtikuun vaalien trendi? Tulevat hallituspuolueet pyrkivät siihen, mutta oppositio panee topakasti hanttiin.

Elämme sarana-aikaa Suomen politiikassa. Vakaat ajat jäävät historiaan. Epävakaisuus ja yllätykset tulevat vakaisuuden ja yhteisymmärryspolitiikan tilalle.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Iisalmesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.