Suomi vaikuttaa EU:ssa kokoaan suurempana

Tänään ennakkoäänestyksillä käynnistyvissä Euroopan parlamentin vaaleissa suomalaiset pääsevät päättämään suurvallan suunnasta. Euroopan unioni on sitä poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä, joskaan ei vielä sotilaallisesti. EU lukeutuu maailmanmahteihin jo pelkästään väkiluvun perusteella. 400 miljoonan äänioikeutetun voimin alkamassa ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit Intian jälkeen (Yle 2.5.).

Suomen Eurooppa-politiikan pitkänä linjana on ollut liittymisestä lähtien osallistuminen maatamme koskevan päätöksenteon ytimiin. Myönteinen perusasenne integraation syventämiseen on toistunut hallitusten kokoonpanoista riippumatta. Kun plussia ja miinuksia on ynnätty, EU-jäsenyyden on nähty tuovan Suomelle vaurautta, hyvinvointia ja turvallisuutta.

EU on vaikuttanut suomalaisten mielenmaisemaan vähitellen mutta voimakkaasti. Nuori sukupolvi on syntynyt Eurooppaan, jonka sisällä liikutaan vapaasti. Kynnys matkustaa, opiskella tai työskennellä ulkomailla ei ole koskaan ollut matalampi. Väistyvän parlamentin saavutuksiin kuuluu unionin virtuaalinen yhdentyminen. Nettiä voi käyttää ja puheluita soittaa toisessa EU-maassa samalla hinnalla kuin kotimaassa. Eurooppalaisuudesta on tullut suomalaisillekin kuin huomaamatta hengitettävää ilmaa, mistä voi osaltaan johtua, ettei vaaleissa vaikuttamista ole koettu sydämenasiaksi.

EU:n sisäiset ja suurvaltapolitiikan uudet jännitteet sähköistävät vaalikeskusteluja, mikä toivon mukaan innostaa uurnille. Seuraavalla viisivuotiskaudella on edessä massiiviset haasteet, kuten Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma muistuttaa. On päätettävä, kenen kanssa tehdään yhteistyötä, kenen kanssa kilpaillaan ja millaisia uhkia vastaan varaudutaan.

Kiina ja Venäjä nakertavat EU:n yhtenäisyyttä pyrkimällä kahdenvälisiin sopimuksiin yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa. Samassa hengessä EU:ta lähestyy myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Aunesluoman mukaan vanha läntinen arvoyhteys rakoilee. Tulevaisuudessa EU saattaa joutua vastaaman itse myös sotilaallisesta turvallisuudestaan, jos USA:n kiinnostus läntistä Eurooppaa kohtaan heikkenee. Huomionarvoista on, että EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamista vastustavat yhtäläisen jyrkästi poliittisen värikirjon ääripäät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset (Helsingin Sanomat 14.5.).

EU:n budjetissa etenkin ilmastonmuutoksen torjunnan osuus kasvaa, sekä suoraan että kaikki politiikkalohkot läpäisevän ilmastonäkökulman kautta. Britannian tulevan eron johdosta maataloustukia ja koheesiorahoitusta uhataan leikata, mikä kuitenkin heikentäisi EU:n oikeutusta harvaan asutuilla alueilla. Euroopan parlamentti päättää unionin suunnasta osallistumalla niin lainsäädäntöön kuin monivuotisen rahoituskehyksen laatimiseen. Viimekätinen valta on EU-demokratiassakin äänestäjillä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.