Supistuksia synnytysosastolla

Lehtiä lukiessa monelle on tullut se mielikuva, että terveydenhuolto on jatkuvien säästöjen kohde, jota ajetaan alas kuin sellutehdasta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ahdinko kasvaa. Synnytysosasto on ainoa, jossa supistukset otetaan myönteisesti vastaan.

Todellisuudessa terveydenhuollon rahankäyttö on nousukiidossa. Suomi käyttää noin 12 miljardia euroa vuodessa terveyteen eli 2 300 euroa henkeä kohti. Summa on kasvanut 5-10 prosentin vuosivauhtia. Kehitys on yksi historian nopeimmista.

Se, mikä kasvaa viisi prosenttia vuodessa, kaksinkertaistuu joka 16. vuosi. Palkat ovat nousussa, joten kustannusten kasvuvauhti on kiintyvä. Jostain syystä maailmanhistorian nopein menojen kasvu tuntuu kansalaisista ja ammattilaisistakin taantumiselta.

Odotukset kasvavat nopeammin kuin mahdollisuudet. Lääketiede työntää markkinoille uutta rohtoa ja vempainta, joiden vaikutusten väitetään olevan ihmeitä tekeviä. Kansalaiset erehtyvät luulemaan sairaala sellaiseksi kuin autokorjaamo, jossa vika remontoidaan vaikka osia vaihtamalla.

Todellisuudessa osa uutuuksista on hyödyllisiä, osa taas ei. Lääketieteelle käy kuin Marsin matkailulle: tiede osaisi viedä sinne, mutta kukaan ei jaksa maksaa.

Suomessa terveydenhuolto on ollut halvempaa kuin useimmissa muissa maissa. Syitä on kaksi. Rahoittaminen veroilla on halvempaa kuin vakuutuksella, sillä vakuutusyhtiö on liian helppo rahastuksen kohde. Toiseksi Suomessa palkat ovat huonommat, mutta pianhan se tasoittuu.

Yleinen luulo on, että kaikki terveysongelmat hoituvat kunhan vain kulutamme tarpeeksi rahaa.

Oikeasti mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Elämä tarjoaa ikäviä tosiasioita: kaikki ovat kuolevaisia. Ikä lisää sairautta ja kremppaa. Näitä tauteja sanotaan kroonisiksi, joka tarkoittaa, ettei niitä voi parantaa. Lääketieteellä on mahdollisuuksia, paljonkin, mutta kaikkea ei voi tehdä.

Mutta rahasta puhuminen ei ole kovin olennaista, sillä rahaa voidaan tarvittaessa järjestää. Vaikeampi on tilanne, kun työvoima käy vähiin. Nyt terveydenhuolto on pelannut vanhemman ikäluokan työnarkomanian varassa.

Tämä voimavara loppuu pian. Työntekijöiden uusi sukupolvi tulee olemaan toisenlaista. Yhtä virkaa kohti tarvitaan viisi tekijää, sillä uusi sukupolvi ei tee hulluna töitä vaan toteuttaa itseään, mitä se sitten tarkoittaakin. Ei laiskuuttaan vaan fiksuuttaan.

Kunnissa pyörii Paras ja kohta Kaste. Paras-hanke yhdistelee kuntia kirjavaksi kokoelmaksi. Kaste-ohjelman tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Paras-hanke ei luultavasti tule saavuttamaan tavoitteitaan. Muodostuneet yhteistyökuviot jäävät välivaiheeksi. Terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä täytyy rakentaa uusiksi.

Kaste-ohjelmalla on ainakin vielä paperilla ollessaan enemmän onnistumisen mahdollisuuksia. Sitäkin uhkaa valtion hankkeiden kohtalo: puhetta ja paperia paljon, todellisia tuloksia vähän.

Nyt täytyy rakentaa terveydenhuolto, joka toimisi pidempäänkin. Muuten meillä on pian uusi järjestelmä, kompromissi toisensa päällä, betoniin valettuna. Sitä pääsee korjaamaan vasta kun kukaan meistä ei ole enää elossa.

Kirjoittaja on yleislääketieteen professori Kuopion yliopistossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Malttia pöyristymisiin

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.