Suuret antoivat lopulta periksi

Vaaleihin liittyvät uudistukset eivät aina ole vaikeita. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen virisi keskustelua sään vaikutuksesta äänestysprosenttiin. Eipä aikaakaan, kun puolueet pääsivät yksimielisyyteen vaalien siirtämisestä kuukaudella eteenpäin eli huhtikuulle. Torstaina hallitus hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan eduskuntavaalit jo ensi vuonna järjestetään huhtikuun kolmantena sunnuntaina.

Paljon nihkeämpää on ollut toisen ja ehkä enemmän äänestysaktiivisuuteen vaikuttavan ongelman ratkaisu. Suhteellisuus ei eduskuntavaaleissa enää vuosikymmeniin ole toteutunut riittävän hyvin. Pienissä vaalipiireissä ns. piilevä äänikynnys on noussut reilusti yli 10 prosentin, kun suurissa vaalipiireissä yksi paikka on hellinnyt reilun kahden prosentin kannatuksella.

Kärsimään ovat joutuneet pienet puolueet ja heidän äänestäjänsä vähäväkisissä vaalipiireissä. Hyvässä muistissa on vihreiden edellisen puheenjohtajan Tarja Cronbergin jääminen rannalle kolme vuotta sitten, vaikka vihreät saivat Pohjois-Karjalassa lähes 10 000 ääntä.

Cronberg olisi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa päässyt eduskuntaan, jos käytössä olisi ollut järjestelmä, jota hallitus torstaina päätti esittää eduskunnan hyväksyttäväksi. Sen sijaan sosiaalidemokraatit olisivat saaneet vain yhden paikan nykyisen kahden sijasta.

Juuri tämän vuoksi suuret puolueet ovat jarruttaneet vaaliuudistusta vuosikausia: kun suhteellisuus toteutuu nykyistä paremmin, ne joutuvat luopumaan muutamasta paikastaan. Jos vuonna 2007 olisi noudatettu esitettyä järjestelmää, olisivat keskusta ja kokoomus kumpikin saaneet neljä paikkaa vähemmän. SDP olisi menettänyt yhden paikan Pohjois-Karjalassa.

Vihreiden lisäksi voittajia olisivat olleet Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.

Uudella järjestelmällä on eduskunnassa harvinaisen suuri kannatus. Tällä hetkellä vain SDP epäilee sen siunauksellisuutta. SDP:n mielestä suhteellisuutta olisi selkeämpi lisätä suurentamalla nykyisiä vaalipiirejä. Itäisessä Suomessa se tarkoittaisi Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistämistä.

SDP on oikeassa siinä, että esitetyssä järjestelmässä vaalipiirien viimeisten paikkojen kohtalo saattaa hämmentää äänestäjiä. Ongelmaa ei kuitenkaan pidä liioitella. Suuria vaalipiirejä vastaan puhuu myös se, että ne sumentaisivat alueellista edustavuutta. Esitetyssä järjestelmässä pohjoissavolaiset äänestävät pohjoissavolaisia ehdokkaita, mikä on hyvä asia.

Uudistus tulee voimaan vasta vuoden 2015 vaaleissa, koska laki on hyväksyttävä kahdessa eduskunnassa, nykyisessä ja ensi vuoden vaaleissa valittavassa. Ilman SDP:n empimistä laki olisi kuitenkin mahdollista säätää myös kiireellisenä eli viiden kuudesosan enemmistöllä nykyisessä eduskunnassa. Silloin suhteellisuus toteutuisi jo ensi vuoden huhtikuun vaaleissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.