Suurvaltojen suhdetta mitataan arktisella alueella

Toukokuussa alkava kaksivuotiskausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarjoaa Suomelle näköalan ja myös vaikuttamisen paikan alueeseen, jonka geopoliittinen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa. Torstaina Arktisen foorumin ko­kouksessa Arkangelissa nousi puheisiin kutkuttava mahdollisuus, että Suomi isännöisi Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamista neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Presidentti Sauli Niinistö pohti yhteiskutsua Donald Trumpille ja Vladimir Putinille jo joulukuussa Ylen haastattelutunnilla, USA:n vaalien jälkimainingeissa. Arkangelissa hän vastasi paneelikeskustelun juontajan kysymykseen aiheesta. Totta kai Suomi on aina valmis perinteiseen välittäjänrooliinsa. Aikataulut ja poliittiset realiteetit huomioiden ainakin ensitapaaminen saattaa toteutua toisaalla.

Suomi isännöi vuonna 1975 kylmää sotaa liennyttänyttä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta Etykiä. Edellisen kerran suurvaltajohtajat kohtasivat Helsingissä 20 vuotta sitten, kun vallassa olivat Bill Clinton ja Boris Jeltsin. Ajat ovat toisenlaiset ja niin ovat myös maailman mahtavimpien asevaltojen päämiesten persoonallisuudet.

Niinistö kertoi Arkangelissa, ettei keskustelu Putinin kanssa tuonut hänelle selvyyttä suurvaltojen nykyisen suhteen luonteesta. Hiljaisuus molemmin puolin on omiaan lietsomaan arvailuja. Yhdysvalloissa epäilyt Putinin hallinnon vaikuttamisesta presidentinvaaleihin ovat voimistuneet viikko viikolta. Arkangelissa Putin vastasi kysymykseen Kremlin roolista viekkaan monimielisesti.

Toisaalta asevarustelun kiihtyminen molemmin puolin ei viittaa erityisen lämpimiin väleihin. Perjantaina USA:n ulkoministeri Rex Tillerson patisti kokouksessa muita Nato-maita täyttämään velvoitteensa ja nostamaan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Keskiviikkona Putin kehotti Venäjän puolustusministeriötä ja turvallisuuspalvelu FSB:tä turvaamaan intressit arktisella alueella. Foorumissa Putin totesi, ettei Venäjä aio ryhtyä sotaan USA:n kanssa alueesta. Kun presidentti ottaa oma-aloitteisesti puheeksi sodan, se on tulkittava valmiuden korostuksena.

Niinistö eritteli kahta koulukuntaa suhteessa arktisen alueen tulevaisuuteen. Osa näkee sen pelastamisen ilmastonmuutokselta ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä. Toisille se on hyödyntämistä odottava luonnonvarojen aitta. Ajatusta voi jatkaa inhorealistisesti, että vahvimmat ottavat irti sen minkä saavat ja heikommat tyytyvät puhumaan ympäristöarvoista ja sopimuksista. Esimerkiksi Trump piti kampanjansa aikana ilmastonmuutosta kiinalaisten salajuonena.

Suurvaltajohtajien isännöinti olisi Suomelle maittava diplomaattinen saalis, jota varten verkkoja kannattaa pitää vedessä. Mikään ei myöskään periaatteessa estä arktiksen sopuisaa kehitystä, vaikka uuden kauhun tasapainon ansiosta. Yhteistyössä hyödynnettynä arktinen alue rikastuttaisi taloudellisesti kaikkia, niin USA:ta, Venäjää kuin Pohjoismaita.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.