Syksyn kokemuksista riittää opittavaa

Suomi on ollut tietotekniikan kehittämisessä edelläkävijöitä maailmassa ja yhä kärkimaiden joukossa. Siksi töpeksiminen sähköisen äänestyksen kokeilussa syksyn kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä tuntuu oudolta.

On itsestään selvää, että jokaisen ohjeiden mukaan annetun äänen on oltava mukana ääntenlaskennassa. Nyt näin ei tapahtunut ja 232 ääntä, kaksi prosenttia sähköisesti annetuista äänistä, katosi bittiavaruuteen.

Mentiinkö kokeiluun keskeneräisellä järjestelmällä ja puutteellisin ohjein? Mentiin. Miten on mahdollista, että järjestelmän testauksessa ilmenneet puutteet eivät johtaneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin?

Nyt oikeusministeriön sisäisen tarkastuksen yksikön selvityksessä on käynyt ilmi, ettei tieto kulkenut ministeriössä. Vaalien jälkeen löytyi pöytäkirja, jonka mukaan äänen rekisteröitymättä jäämisen mahdollisuus oli havaittu testissä. Tällaisen tiedon tahallinen tai tahaton panttaaminen on selkeä laiminlyönti.

Jopa eräs vaalivirkailija oli havainnut, että ennakkoäänestyksessä sähköistä äänestystä käyttäneet ihmiset eivät aina voineet olla varmoja siitä, että heidän äänestyksensä oli onnistunut. Vaalivirkailijan mukaan vaalijuliste oli puutteellinen ja kyseisessä äänestyspisteessä sitä oli täydennetty omatoimisesti.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsoo, että uusien vaalien järjestämisen mahdollisuuteen vaikuttaa olennaisesti se, millaisia ohjeita sähköisestä äänestämisestä oli tarjolla äänestyspaikassa. Mäenpään mukaan äänen rekisteröitymättä jäämistä voidaan pitää äänestäjän omana vikana, jos ohjeita on annettu riittävästi. Vastaava tilanne syntyisi, jos äänestäjä kirjoittaisi ehdokkaan numeron muualle kuin ympyrän sisälle.

Kunnallisvaaleissa rekisteröitymättä jääneiden äänien antajat eivät olleet äänestyksen päätteeksi jälkeen hyväksyneet äänestystään painamalla ok-nappulaa. Tämä on tuttu toimenpide esimerkiksi maksupäätteellä maksettaessa; toiminto on voimassa vasta hyväksymisen jälkeen. Äänestysjärjestelmän tai muiden ohjeiden olisi pitänyt olla sellaiset, että äänestäjä olisi havainnut tämän.

Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden päällikkö Heikki Lunnas toivoo, että sähköisten äänestyslaitteiden kokeilusta otetaan oppia. Sähköinen asiointi lisääntyy kaikilla alueilla ja demokratiallekin on annettava mahdollisuus nykyaikaisiin ja vaivattomiin muotoihin.

Nimenomaan näin, mahdollisuus on annettava. Paperinen äänestyslippu ja lyijykynä ovat demokratian toteuttamisessa aivan kelvolliset työvälineet siihen asti, kunnes mahdollisuudet syksyn sähläyksen kaltaisiin tapahtumiin on eliminoitu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.